Jouluähkyilyä

Näin se pelätty mässäilyjuhla alkoi ja makeata tuli liikaa vedettyä. Maha kipeä ja ihan täysi olo tuli, ei tarvitse makeata vetää koska olo ei paremmaksi ainakaan tule.

 

Tämäkään ei sen kevyempi toki ole. 

Ei silti se ruoka vaan se suklaa!

Aika kamalaksi olon sain kyllä loppuillasta. Ihan on tunkki olo ja vatsa huutaa ei kiitooos!

Syöty on suklaata taas kiintiö aivan ylitäyteen.

Ei uppoa enää ja hirvittää jo perjantain mittaukset. 

Kuntoilusuunnitelmat jo mielessä pyörii ja käsi osoittaa lupaavia merkkejä toipumisesta. En käsitä, miten se sellaiseksi pääsikään.

Torstaina taas cx worxiin paahtamaan täyttä häkää! Pitää koettaa hieman parempia lenkkejä koirankin kanssa tehdä.

Huomenna kokeilen sujuuko muutama liike kuten hoover ja sivulantionnostot. Ja mitä cx worxin edesmenneestä ohjelmasta jäikään mieleen kivoja rääkkäysliikkeitä ;).

Mietinnässä on, pitääkö vallan ottaa joulun jälkeen ns. uusi starttipotku. Tasoa 3 viikon tai pari taasen tiukasti. Ei meinaa muuten jotenkin sujua.

Otin särkylääkettä nyt lähinnä tuohon kun nukun vieraassa sängyssä ja se on kovempi kuin omani joten niska-hartiani on hellänä. 

Hyvää Joulua niille jotka tätä viitsivät lukea näin jouluna :D.

Uskon itseeni

Laihdutusmatkaani olen lähes tässä itsekseni tahkonnut eteenpäin ja nyt tuntuu viimeiset metrini, kiloni tms. tuntuvat yhtä haasteellisina kuin aina ennenkin.
Tuumittiin valmentajan kanssa että ei ole ihme jos repsuilua alkaa tulla, koska on tässä n. 5 kk jo menty aika tiukoilla. Tai valmentaja oikeastaan tuumi mulle näin.
Nyt on ote tosiaan päässyt loppusuoran lähestyessä löystymään kyllä.
Tuli toista kiloa plussaa ja nyt pyöriskelee niissä tuntumissa paino.
Onni on vielä se, etten jaksa hirmu paljoa syödä. Maha on kutistunut.
Tahtoisin silti voida kiristää, uskon itseeni, että mä vielä saan itseni normipainon puolelle.
Ehken jouluna vielä mutta joskus tässä talvella, tammi-helmikuussa toivottavasti.
Tietysti nyt seurataan rasvaprosenttia erityisesti ja normaalin raja on 25%. Mulla se on 30,4% viime mittauksen mukaan. Lihasprosenttikin oli roimasti noussut samalla.

Nyt ikävä kyllä vaan treenailu kärsii, koska sain oikean olkavarren kipeäksi ja se on erittäin hellänä ollut maanantain jälkeen. Samalla on hirveä kiire kiusannut alkuviikon.
Maanantai oli pahin päivä, kun kävin Helsinki-Vantaan lentokentällä työhaastattelussa, joka ilmeisen selvästi meni penkin alle, koska työajat osoittautuivat haasteellisiksi. Muusta en niin tiedä, mutta antoi tämä haastattelija ymmärtää vähän että en pääse mahdollisesti jatkoon.
Osasin oikeastaan odottaa sitä, koska elämäntilanne tällaiseen muutokseen on kaikkea muuta kuin mahdollinen.
Autoa en jaksaisi hankkia nyt juuri kulkeakseni osa-aikaduunissa lentokentällä mitä ihmeellisimpiin aikoihin ja samoin julkisilla se olisi aika älytöntä. Enkä tulisi pärjäämään niin pienellä palkalla, vaikka duunista tykkäisinkin. Katsotaan joskus toiste, paremmassa tilanteessa jos täysipäiväisempää työtä olisi tarjolla.
Tämä oli enemmänkin harjoitus ja katsastus asiaan.
Näytin naamani heille. Joskus katson myöhemmin uudestaan.
Nyt voisi maistua joka tapauksessa joku työkierto tms. jossain välissä taas.
Tämä talviaika on ehkä se tylsin väli.

Mun onneni on se oikeastaan silti, että täysipäiväinen työ on, ikälisät kaikki pyörii, työkykyä on mutta ei aina ehkä sitä jaksua. Lomia on 2-3 vuoden päästä 38 päivää sitten per vuosi. :-)
Jos eivät siihen mennessä muuta tuotakin...

Se niistä työasioista. Nämä ovat toki päällimmäisiä asioita elämässäni. En sitäkään kiistä.
Ja suoraan sanoen tuo laihdutus, se oli sika siistiä alussa mutta tällä hetkellä se on enemmänkin duunia ja raskaanlaista opettelua normaaliin syömiseen. Tiedän miten mun pitäisi syödä, mutta aina ei vaan siltikään jaksa tuijottaa siihen. Nyt on vielä n. 8-10 kg tavoitteena yrittää karistaa pois ja joulu herkkuineen vaanii tuolla edessä. Pitää tehdä oikein suunnitelma, millä välttää pahimmat plussan aiheuttajat. En meinaa halua että laihdutus loppuu missään tapauksessa vielä.
Kuntoillakin aion, olen edelleenkin jäsenenä naisten kuntoklubilla.
Olen tähän asti treenannut innolla ja saanut sillä hyvin tuloksia jo.
Aika yksinäistä hommaa se tuntuu olevan loppupeleissä tämäkin.
Joten vedetään tämä yksin eteenpäin.
Jossain ryhmissä olen ollut, mutta eräskään ryhmä oikeastaan ei enää käytännössä toimi, joten se siitäkin sitten.
Eiköhän tämä mene samalla tapaa kuin tähänkin asti, muutaman ystävän tuella.
Ja omalla motivaatiolla, joka on se kaikkein tärkein.
Mua on motivoinut parhaiten Cambridgessa hyvät tulokset, joita on todella tehokkaasti tullutkin.
Toki ajattelee että olisin voinut heti alussa lähteä tasolla 2 liikkeelle.
Jatkossa jos tarvitsee taas laihduttaa, voisin lähteä taso 2:lla tosiaan laihduttamaan.
Siiinäkin on jo tarpeeksi tehokkaasti alhaalla kalorit.

Sain moitteita kilpirauhasryhmässä kun liian pienillä kaloreilla laihdutin ja kuinka ketoosi onkin itseasiassa paha kilpirauhaselle, mulle ehdotettiin jopa 2000 kcal syömistä!
No joo...jotain rajaa nyt kuitenkin, mun kulutus oli tuota luokkaa kyllä alkuun, mutta kuka oikeasti syö laihduttaakseen saman verran kuin on oma kokonaiskulutus? Haloo???
Joka taholla tiedetään että se terveellinen tahti ja toivottu on -500 kcal kulutuksesta. Ei peruskulutuksesta tietenkään. Mutta mulla vaje oli suurimmillaan jotain -1500 kcal paastolla, jota jaksoin sen ekan viikon ja suosiolla siirryin paasto plussalle heti sen jälkeen, jolloin vajeeni oli -1400 kcal.

Mun oikeasti toisinaan tekisi mieli uudestaan tiukistella tasolla 2, että saisin itseni parempaan hallintaan.
Mutta ratkaisu löytyy omasta päästä ja mielenhaliinnasta. Pitää olla toisinaan todella kova, ettei ala mässäilemään ja hinkumaan koska mun vaan tekee mieli.
Oikean nälän tunnen kun heikottaa, mutta muu nälkäni onkin mielihalunälkää.
Kyllä tämä taso 4 on tehokas kun sitä noudattaisin. Tänään meni viimeksi homma lapasesta ja huomenna voi taas korjata, joka päivä voi korjata.
Nyt joulun alla on ollut monenlaista erikoishässäkkää ja tilannetta. Niitä tulee kyllä jatkossakin varmasti olemaan ja aina. Niissä on opeteltava vain elämään.
Edelleen mulla on hakusessa se, etten syö niin paljon kuin vaan jaksan ja että tulee huono olo.
Voiko siihen tunnesyömiseen itselläni kuulua myös viha jota puran itseeni?
No, en ala sen enempää spekuloimaan, pitää iltarutiinit taas hoitaa ja nukkumaan mieluusti menisin.

Joulun odotusta ja fiilistelyä jos jonkinlaista

Joulu on taas, kerran vuodessa tietty. Mutta se taas tulee. Herkkuineen, lauluineen...saa taas relata ja nauttia. Tekee mieli jo välillä löysätä pipon suhteen ettei vallan ala puristamaan.
Toivottavasti se ei kostaudu jo ennen joulua painon nousuna...
Yritän pysyä ruodussa, mutta aika mahdotonta se välillä on.
Olisi kiva viettää päivä ettei herkkuja olisi tosiaankaan saatavissa.

Kovasti kaipais vaihtelua ja uutta kuviota elämäänsä. Sen eteen jonkin verran oon tehnytkin, mutta vaatii suurempaa panostusta. Koko ajan on ollut että sitten kun...koska se sitten kun todella on?
Olisiko se kenties ensi vuonna? Tai ihan kohta?
Uusi työ, uusi ala kenties? Jotain suunnitelmissa ja yritelmissä välillä on ollut, kaipaisin täydellistä maisemanvaihdosta peräti. Koko ikänikö pitää tässä käpykylässä olemani? Onko muuta mitä voisin vaihteeksi tehdä? Vielä ei taida ihan tänävuonna keretä näihin muutoksiin pääsemään mutta toivottavasti sitten ensi vuonna lopulta saisin aikaseksi jotain. :)

Mä tein tässä myös jotain radikaalia. Kerron sen tässä. Eräille se saattaa siis olla radikaalia, mutta mulle ei niin kovin ihmeellistä vaan vuosien kypsyttelyn tulos.
No, kerron sen kuitenkin myöhemmin, koska se koskee pienempiä aihepiirejä ja joukkoa.
Sanon vain vinkkinä sen, että ei ehkä kannata tyytyä liian pitkään olemaan aisan kannattimena jos ei natsaa. Ei kannata oleskella ympyröissä, missä et koe olevasi tervetullut ja joutuu alta vastaavaksi tavalla tai toisella. Voit lähteä eikä tartte selitellä. Ketä kiinnostaisi edes?
Tähän eräässä porukassa päädyin, n. 8 vuoden jälkeen, että aika on mennä omia menojaan.
Ja päätös oli tosiaan pitkän aikavälin pohdinnan tulos. Yksinäinen susi nostaa kytkintä, en häivy tyystin elämistänne vaan voin olla kaveri mutta tähän porukan voimaan en enää usko kuten 4 v. sitten ehkä tai aiemmin. Idea on hävinnyt jo aikaa sitten enkä ole kaltaisenne. Olen liian erilainen elämäntilanteineni.
En poistu kauemmas elämistänne kuitenkaan kuin itse tahdotte.
Se ero tässä vain on, että ajan mittaan tulee näkymään, kuka olen teille, nyt kun en ole enää osa porukkaanne. Päätös oli vuosia vakaasti harkittu, ehkä liiankin pitkään.

Voin tunnustaa, että näiden 5-6 kuukauden jälkeen laihdutuskaan ei enää tunnu niin ihmeelliseltä ja suurelta asialta. Mulla oli eräänä porkkanana että laihdun tavoitteeseeni ehkä ennen joulua. Ihan en vielä siihen päässyt, koska piti alkaa jo jarruttelemaan tahtia.
-10 kg oli vielä tavoitteena vaikka valmentajan mielestä -5 kg vois olla ihan tarpeeksi. Tai ehkä -6-7 kg.
Nähtäväksi jää.
Mulla lienee iskenyt jonkinasteinen laihdutusväsymys ja olen syönyt liiankin kanssa yksinkertaista ja samaa pöperöä että jos sitä nyt alkais ottamaan mukaan muitakin juttuja rohkeammin kuin niitä samoja aineksia. Ja sitä oonkin tässä yrittänyt.
Erilaisia ruoka-aineksia jne. käytettävä vähän mielikuvitusta.
Opeteltava pitämään herkkupäiviä niin ettei se tarkoita mässäilyä ja ylenpalttista herkuttelua.
Siinäpä onkin sit syöpölle haastetta! Tätä nykyä vatsa ei tunnu sentään venyvän entisiin määriin ja pyrin pitämään kohtuutta edes jonkinlaista.

No niin, jatkan mä myöhemmin, kylille mentävä pyörähtämään ainakin kirjastoon ja ruokakauppaan. Jos jaksan, niin ehkä vähän vaatekaupoillekin.

Parempi päivä :)

Hyvä päivä tänään. Tässä mun iltapalani. Cambridgen suklaapirtelö jossa vadelmia jäisinä sekä puoli banaania. Plus psylliumia taas 1 tl. 

Tänään on tullut syötyä molemmat pääateriat tyyliin jauhelihakastiketta ja perunaa, ruusukaalia ja punajuurta. Olipa todella täyttävät ateriat!

Aamiaisella poikkeuksellisesti otin pirtelön marjojen kanssa ja jotenkin se oli aika ällön makeata heti aamusta. Ehkä mä huomenna sitten taas perinteisemmin sekoitan taas sen kahviin...ei silleen tuu äklö olo sitten.

Kuten suositus oli, muilla aterioilla aika tarkkaan sit tyydyn marjoihin ja hedelmiin.

Näin iltavuoropäivinä saan syötyä lounaan klo 12.30 ihan hyvin.

Jotain kertoo puolestaan tilanteesta se, että ne 1 kk takaperin ostetut farkut tippuu jo jalasta. Joutunen käyttämään vanhempia farkkuja jotka sentään pysyvät jalassa tai sit käytän noiden kaa vyötä.

Mieluusti soisin ettei farkut olisi liian löysät, saisivat pysyä jalassa ilman vyötä.

En nyt kuitenkaan osta tässä kuussa farkkuja vielä, vaan vasta ens kuussa.

Tyydyn noihin vanhoihin tummanharmaisiin ja näihin melkein pois putoaviin :D. 

Koetan jo uskoa valmentajaa että pitäis koettaa pärjätä ettei kauheasti ostele nyt vaatteita.

Tuo koko olis saanut olla oikeasti heti mieluummin 40 mutta en tajunnut että mä vielä pienenisin.

Siirsin tietokoneen olkkarin perältä lähemmäksi keittiötä valoisampaan paikkaan ja lähemmäksi lämpöpisteitäkin. Siinä missä tää ennenkin oli. 

Koirakin köllöttää nyt lähempänä mua <3.

Kodin järjestelyä taas ollut ja jatkuu hamaan tulevaisuuteen jälleen...

Kuntosalilla oon käynyt jotain noin 3 viikkoa mutta en kovin kauaa. Hoksasin lopulta sen jutun, miksi kandee siellä käydä. On se jotain ihan muuta kuin näyttää toisille sillä et mä tiättekste kuntoilen hei. Siitä siis OIKEASTI tulee hyvä olo. 

Tuossa sain kuulla että aika pienillä painoilla treenailen. Kröhöm...oon vasta alussa nyt ja mulla on nhs-vaivat eli niska, hartia ja selkä sekä sen lisäks polvetkin. 

En voi riuhtoa kovin suurilla painoilla jos sattuu. Polvinivelet tahtovat joskus mulla turvota jos kovin revittelen, esim. juoksen tai hypin. Ainakin silloin kun paino oli yli 90 kg...jopa aivan tavallisen uinnin tai vesijumpan jälkeen joskus polviin tuli turvotusta.

Joten polvien ojennuksia en tee isommilla painoilla kuin oikeasti jaksan, nivelet äkkiä varoittavat kivulla et nyt äkkiä pienemmät vastukset kiitos!

Ja koko ajan on tarkoitus nostaa vastusta kehittymisen mukaan.

Saliohjelman laatija on ottanut huomioon mulla nämä tensio-niska ja selän vaivat painovalinnoissa ja tehnyt ne aloituspainot mulle suunnitellusti, joten en ole niitä itse itselleni määritellyt.

Esim. push upit mä teen tosiaan niin isolla painolla kuin pystyn etten saa kipeiksi revittyä paikkojani myöskään...joo en mä vielä ole kokenut konkari :D. 

Jee ja katselen monen muunkin kevyesti huitelevan kuntosalilla, mä taidan olla niitä jotka käyttää niitä painoja todella eikä ole vain käyttävinään! Kyllä mä vähän viimeksi katsoin erästä riisitikkunaista kun kevyesti veteli jokaisen sarjan ja nopeasti. Mä taas ähkin ja puhkin siinä tyyliin että saanko mä nää tehtyä loppuun vai en. Se oli siinä ja siinä että jaksoinko koko sarjaa vetää. 

No, ens kerralla sit lisäilen ja katson, mitä tulee taasen. :)

Kyllä mä oon ton monasti kuullut että 12 toiston jälkeen pitäis tuntua siltä että jaksaako loppuun asti vai ei.  Ens kerralla sit katotaan, kuinkas mimmin käy.

Mitäpäs tässä muuta, oon tosi tyytyväinen tähän päivään, mukavasti mennyt. Voisin viel mitat ottaa itsestäni ja verrata edellisiin...

Taso 4 jatkuu uusin evästyksin

Valmentaja neuvoi hämmentynyttä tarkentamalla että maitotuotteet kuuluvat pääaterioille tässä vaiheessa, eli juustot ja kaikki muut.

En saa mustana kahvia yökkäilemättä alas joten pikku loraus rasvatonta on kahvissa. 

Poikkean nyt tavallisesta aamiaisesta koska sekoitan vaniljapirtelön kahviin tavallisesti. Nyt laitoin psylliumia pirtelöön myös. Marjat ovat mustikka, mansikka ja ehkä muutama vadelmakin on joukossa.

Valmentaja sanoi että mieluummin marjoja aamiaisella kuin mysliä. 

Väliateriat saavat olla mieluiten marjoja ja vihanneksia. 

Mulla tapahtui niin että plussaa tuli nimittäin tällä menneellä viikolla herkutteluista. Eilen valmentajan luona kävin ja halusin tarkennusta edelleen tasolle 4 kuinka syön.

Rasvaprosentti oli silti hyvin laskenut ja lihasprosentti hyvin noussut.

Luultavasti mulla on nestekertymiä hiilareista siis ja ehkä suolasta.

No nyt tulee se pahin eli jumbo...

Eilen ostin Brunbergin tryffelipaketin ihan ajatuksella että maistan vähän ehkä mutta jouluksi oli ideani säästää se. Se olisi pitänytkin heti jemmata sillä iski se toinen ahmatti esille joka ei kuuntele järjen ääntä... :(.

Katselin jälkikäteen et perkele tästä paketista saa yli 1500 kcal... Voi itku sentään mitä menin tekemään!

Nyt ei suklaan suklaata enää ennen joulua! Mur!

No ajattelin ehkä oikeasti että antaa mennä nyt että ei se tässä konkurssissa enää tunnu...

Ja nyt purjeet mastoon pulleiksi ja ei kun menoksi! Täysillä tasoa 4 ja mä näytän että se sujuu!

Valmentaja tuumi ettei hän yhtään ihmettele miks tulee näitä hetkiä, oonhan mä 4 kk kärvistellyt ja, kohta jo 5 kk. Tai peräti 6 kk kohta alkaa olla tätä laihdutusta takana tammikuun 22. päivä!

Ei ihme jos porukat kummastelee että vieläkö sä laihdutat?

Enää se ei ole niin näkyvää mutta viime pikkujouluissa kaikki näkivät mun uuden olemukseni pikku mustassani.

En voi sanoa kuin olevani hiton tyytyväinen siihen mitä oon saavuttanut.

Vielä silti aion taistella loputkin läskit pois ja aion kuntoilla myös kroppani timmiksi sekä pysytellä niin timminä kuin kunnossakin. Silti en aio kyllästyttää itseäni eli käyn 2-3 krt vko treenaamassa. Jaksamiseni mukaan siis vain aion käydä salilla.

Nyt on selkä krenannut jotenkin, se suuttuu jos istun pitkään tai jos makaan selkä notkolla. Eilen en kyllä ole paljoa kerralla kerennytkään istumaan. Alakerran varastoa tyhjensin ja sitä voisi jatkaa taas sopivana hetkenä. Turhia pahvilootia olin säästänyt, eräänkin uplight-lampun laatikot olivat jääneet ja lampun oon jo vuosia sitten hävittänyt kun se ei enää toiminut. 

Mulla on ollut tänävuonna ollut oikeata nurkkien raivausta ja vieläkin aion jatkaa sitä. 

Mutta nyt pitäis koira käyttää pian ulkona ja ehkä käymme kaupassa samalla myös.

Tajusin muuten ostaneeni jauhoisia perunoita käydessäni ekaa kertaa perunaostoksilla ties miten pitkästä aikaa!

Nyt viimeksi tajusin ostaa kiinteitä :). 

Ei ollut siis mun taidoissa vikaa vaan perunoissa ;).

Tää vkl meneekin iltavuorossa et kivat... 

 

Katumusharjoituksia ja kevennystä

Pakko myöntää et homma lähti taas lapasesta...

Mmmmarabou-kakku ja joulutortut sun muut tiistaina, eilen jatkoa ja plussaa tullut toista kiloa...ei hyvä. Nyt vhh-linjaa huomiseen asti, 3-tasoa...

Tänään menen CX WORXin uutta ohjelmaa testaamaan.

Ohjelma siis testattu ja huh, sehän oli rankempi kuin edellinen vaikka "grillaus" jäi pois! Jokseenkin hutera olo oli kävellessä S-markettiin ja bussipysäkille. Hitto, taas olis ruoka-aikakin sit kun kotiin pääsen! 

Epäilen että näin iso plussa näkyy huomenna vielä punnituksessa. :-/

No, syy nyt ainakin tiedetään...

Kyllä nyt taas pystyn skarppaamaan, en ostanut edes Philadelphia marabouta vaan kiersin sen hyllykönkin kaukaa. 

Ei tarvinnut muutakaan sieltä, ostin vain mysliä, pakasteita ja uuden lähdevesipullon.

Muuten kotona on mennyt päivä.

Koiraakin on komenneltu kun se välillä tulee hääräämään vika paikkoihin ja välillä on pakko kommentoida postia ja naapureista mulle.

Lähti pino ammattiliiton lehtiä taas, ei tarvinnut jättää 10 vuodeksi säilöön.

Testasin paperisilppuria, automaattitoiminto siinä onneksi on koska meteli on karmea jos pitää tauotta päällä.

Saa vanhat päikyt kohta kyytiä :).

Perjantaita sitten...

Tätä en eilen saanut sit julkaistua, joten jatkan suoraan tähän päivään.
Paino jatkanut edelleen yläsuuntaisesti, mikä suuresti ihmetyttää. Miten voi 2 kg väliä noin vain heitellä? Liekö eilisellä kuntorutistuksella vähän kans vaikutusta, mielestäni syömiset meni aika hyvin aiempaan verraten mutta vähähiilarisemmin.
Juoda olisi saanut edes 2 litran edestä, epäilen että olisiko se täyteen edes tullut.
Joskus rankka urheilu varmaan hetkellisesti nostaa painoa kyllä.
Eilinen cx worx luettakoon siksi.
Liikunta jäi jälleen toteutettavaksi näköjään vapaapäiville, miten täs on taas ollutkin kaikkea välissä ettei oo päässyt kunnolla sen pariin.
Ei tietenkään tunnu hyvältä kahta päivää peräkkäin intensiivisempää liikuntaa harrastaa...
Jos tänäiltana en saa mentyä uimaan, niin huomenna aamupäivästä olisi kiva keretä salille.
Nähtäväksi jää. Heräsin klo 7.30 maissa ja pitkään ihmettelin et miksei nukuta, lopulta alkoi taas selkään koskemaan.
Meinasin että olisin lähtenyt tpd-kokoukseen vapaapäivälläni mutta laiskotti niin ettei huvittanut tehdä mitään jos ei ole ihan pakko.

Juupasen juu. Tili tuli ja puolet meni, kappas vain. Ei tässä voisi kuvitella osa-aikaisena elävänsä, mä en kuulu niihin ihmeihmisiin kuka voisi pärjätä pienellä tulolla. Jos ei kunto sitä edellytä.
Mulla olis alakerran kellarikomerossa pienet talkoot vaikka tänään edessä...sinne ei mahdu enää mitään. Turhaa tavaraa sielläkin, pahvilaatikkoa on tyhjiä jne.
Sain vanhat stereot menemään sentään veljen tyttöystävälle, tosin kuskausta vaille ovat valmiina.
Pahviloota niille löytyy alakerrasta.
Itse en oo enää aikoihin niitä käyttänyt ja saattaneet siitäkin pölyttyä.
Tuskin maltan odottaa että pääsen kellarikomeron kimppuun! Kädet syyhyää jo tekemistä!

Joo, tänään klo 16 taas valmentajalle meno. Taas saan valittaa et kuin on mennyt penkin alle tämäkin viikko ja plussaa tuli. Oma vika ainakin osittain. Luulin saavani skarpattua ja pari kiloa pois tähän päivään mennessä helposti niin paskan marjat se mihkään laski.
No, se on sit plussaviikko ja taso 4. Ja niin hyvin alku tuntui menevän. :(
Kääks! Ei ruokavaliossa ollut vikaa niin kauan kun sitä toteutin vaan siinä et tuli 2 repsupäivää väliin, se sit veti koko homman nurin. Uskon toki että jos jatkan mallikkaasti, ens viikolla näkyy taas tulosta jollei jo viikonloppuna.
Ja taistelutahtoa tarvitaan, ei mieliteoille periksi nyt!
Ikävä kyllä, taas noissa klementiineissä alkaa olla kuivia yksilöitä enemmän ja rypäleet on pahanmakuisia. :( Ei niistäkään juuri iloa oo...
Marjoja ja banaania sit sen sijaan...

Palataan taas. Viikonloppu menee iltavuoroissa kuinka muutenkaan. Ma on ihme kyllä vapaapäivä. Sekin menee juostessa sinne tänne, yhyy!!!

Tasolla 4 jatkuu...ihan hyvin :)

Epäilin ja pelkäsin, ettei tulisi onnistumaan tämä homma kovin hyvin, mutta heti pitää iloita että painoa on kuitenkin vähän lähtenyt, melkein samalle tasolle kuin 2 viikkoa sitten.
Tuntui oikein että nesteitä lähti koko eilisen päivän ajan huolimatta herkutteluista.
Vessassa sai ravata.
Kun tää into syödä taasen tasaantuu, varmaan saan niukisteltua itseni taas kuosiin ja uutta tsemppiä saan aina tuloksista ihanasti.
Hetken aikaa tuntui että työtakin saisi jo vaihtaa pienempään XS-kokoon, mutta kyllä tää S-koko taitaa sittenkin pitempään mennä. Housut voisi jo mennä XS-kokoon varmaan. Aika kireälle saa virittää S-koonkin housut.
Kuulostaa kovin pieneltä, mutta lantion ympärys on vieläkin liki 100 cm, en nyt muista enää tarkalleen mikä. Ja nämä koot ovat reilun puoleisia näissä puvuissa.

Olen suorastaan ilahtunut, että eiliset mässäilyt eivät kostautuneet eikä tarvinnut katumusharjoituksia liiemmin harrastaa.
Mutta suklaa-addikti oon ja ikävä kyllä se Philadelphia Marabou on mut täysin koukuttanut. :-/
Samoin tumma suklaa 47% maistuu erittäin hyvin mulle...
Kohta loppuu mun suklaapirtelötkin ikävä kyllä, otankin niitä puolet ens kerralla taasen kuin myös vaniljoja. Mulla on tasan tarkkaan suosikkeja nämä.
Ja jogurtti-sitruunapatukat.

Nyt kävin tänään "katumusharjoituksina" tänään salilla ja CX Worxissa. Sain 3 kierrosta salia suoritettua juuri sopivasti ennen seuraavaa, mutta kyllä kova salireeni söi tehoja valitettavasti CX WORX:issa. Oli aika homma vielä saada muutamat liikkeet tehtyä eli selällään piti jalkoja nostella ja levittää...no se oli viimeinen kerta sitä ohjelmaa ja jännällä odotan millainen on uusi ohjelma.
Kuntosalilla kohta treenaan joitakin liikkeitä tuplapainoilla, kuten polven ojentajat aloituspainona oli 4 kg, nyt 7 kg, rintaprässi (4 kg -> 7 kg) ja ylösnosto (5kg -> 8 kg).
Vartalonkierrot aloituspaino oli 8 kg ja nyt oon jo muutaman kerran 10 kg:lla mennyt. Jalkaprässiin oon nyt laittanut 30 kg ja siinä on sopivasti vastusta tällä hetkellä. Varovasti lisäilen. Selässä tosin nyt tuntuu että olikohan liikaa selälle painoa, jatkossa koetan vähemmällä.
Tarkoitus ei ole rasittaa tietty itseään kipurajalle asti, tavoitteena ei ole siis selkäkipu.
Ehkä salitreeniä ei olis tarvinnut niin paljon kun oli se CX WORX-tunti...yleensä oon löysemmin vetänyt salin jos oon mennyt tuolle tunnille.
CX WORX:ia oon kerran pari viikossa käynyt treenaamassa.
Kaikkea ei kerkeä eikä jaksa...

Lueskelin jo taso 6:n ohjeita ja siellä on varteenotettavia neuvoja jatkojenkin suhteen.
Tää oli aika selvä juttu että herkutella saa, mutta kohtuudella, ei mässäillen.
Siihen kun oppisin vielä. Tuntuu että joudun loppuelämän vahtimaan miten ja milloin syön, koska oon niin syöppö vaikka maha ei nyt paljon vedäkään. Kirjoittelen taas enemmän noista ohjeista ja vinkeistä tänne, kun oon niitä lueskellut ja tutkinut enemmän.
Ne toimisi jo nyt hyvin ohjeena miten toimia. Siinä on kyllä kerrottu taso 6:n ohjelma, mihin en vielä aio perehtyä tarkemmin.

Tasolle 4 siirtymistä

Heippati! Ja näin tää taas rupes menemään, kun hyppäsin tasolle 4, että tuli taas herkuttelu-lauantai.
Varauduin jo tänään että kun on se yksi työkaveri mahdollisesti töissä, niin mennään alas syömään.
Siis ruokasaliin. Ja niin me sit mentiin.
Oli kieviläistä kanaa eli paneroitua, EI uppopaistettua kuitenkaan vaan uunissa - joten kuivaa kuorrutetta. Kermaperunaa oli josta vähän maistoin mutta en yllättäen tykännyt enkä jaksanut syödä. Pupelsin sentään salaattia puoli lautasellista, kanaa ja reissaria palasen.
Jälkkäri se vasta gutaa olikin, mustikkarahkahyydyke tms. nimestä en varma ole mutta kahvia kun sen kanssa vetäisi, meikä haki santsiakin vielä...ei olisi pitänyt.
Eipä siinä taas järki juossut. Kaikki maistui niiiin taivaalliselle pitkän tauon jälkeen.
Ähkyyn tietysti söin itseni jo heti aluksi, tuntui niin tuhdilta koko ruokakin.
Kermaperunat oli aika mauttomia, jäivät ainoana lautaselle.
Kanttiinista hain mielitekooni kalliin tumma suklaa patukan...1,50€ a la Fazer.

Vielä lähikaupasta ostaa täräytin suklaadonitsiherkun ja pari Fazerin patukkaa lisää...tais mennä tänään yli 1200 kcal vaihteeks.
On mulla ollut taas yllättäviä ja hallitsemattomia mielitekoja jokseenkin, kun tuntuu että tää tasolla nouseminen ylipäätäänkin herättää hetkeksi innon syödä enemmän. Näin on käynyt tasolle 3 siirtyessäkin, jolloin hetkeksi tuli plussaa.
Nyt on haasteena löytää taas hallinta ja pistää mieliteot taka-alalle taasen.
No tulipa kaikki tunnustettua. Mainitsinko että söin sen kanttiinista ostamani patukankin hieman taskussa pehmenneenä? oli aika namia, kuin nougatia olisi vetänyt.
Ihme miten sitä jaksoi syödä vaik heti alkuun tuntui vatsassa että ei enempää nyt kiitos. Perin outoa...ehkä se siitä nyt tasoittuu kuitenkin ja saan sen hallintaan ennen pitkää.
Ei oo kiva olla nyt koko ilta ähkyssä taasen ja oliko taas pakko?
Penkin alle meni koko viime viikko. Saisko taas raivaripotkutsempin päälle? Ei oo kiva olla...
Huomenna uhoan meneväni salille vähintään ja tekisi mieli vetää se cx worx viimeistä kertaa sillä ohjelmalla. Toivottavasti biisit säilyis melko samoina, tykkäsin niistä.
TODELLA hyvä keskivartalon treeni, on ollut tehokas ja tuntuu, selkä tykkää!
Jatkossa jatkan tuota lajia ehdottomasti!
Enköhän huomenna tee katumusharjoituksia kuntoilun muodossa. :)
Siivoan myös jos jaksan ja kerkeen.

Pitänee tuo portti makkarin ovelle asentaa nyt niin että oven saa kiinnikin, koska tuntuu että veto käy ovesta tätä nykyä ja palelen enemmän. Nyt tuntuu sivuseikalta ilman vaihtuminen kun toi ilmastoinnin veto tuntuu isommalta kiusalta ja paleleminen. Kokeilenpa tulevana yönä josko ei palelisi kun ovi on kiinni tai ihan raollaan vain.
Voi apua, nyt pitäisi päästä yövuororytmiinkin kiinni...kelju sentään. Miten mä sen teen? Nyt jo klo 22 väsyttää ihan sikana.
Et sillai kivasti.

Mulla on edelleen ähky, kun söin päivälliseni eli 2. ateriani...ja ei tarttis muuta enää kuin se pirtelö vetää ja odotan kun toi ähky hellittäisi. Pitää yrittää valvoskella pitkään vielä...josko se maha joskus tyhjenisi. Hirvittää astua vaa'alle tämän päiväisten mässyjen jälkeen!
En oo ollut kiltti joo. Tiiän pari sisarusta jotka handlaa nämä mua paremmin, siitä propsit heille.
Apua tätä mun oloa...jääkö pirtelö tältä illalta sit nauttimatta. Suotavaa se ei olisi taas...näin on käynyt jo pari kolme kertaa mennellä viikolla.
Viikko sitten pikkujoulut kun oli jäi kaksikin pirtelöä ottamatta...muistelisin.
Meni sekin aivan pyllylleen. Pitäis ennen joulua saada silti roti tähän hommaan!
Ettei tuu plussia vaan!

Muistahan nyt Jossu, ei enää tällaisia ahmimisia... :(((

Ei makeaa mahan täydeltä!

Viikonloppu meni kyllä aika mahdottomaksi käytännössä. Ei riittänyt se, että juhlimassa olin pikkujoulua. Mulla oli tietysti kankkunen, koska en oo kuukausiin juonut. Ja nyt innostuin hieman liikaa. Eipä se tietty mitään, kun selvisin tuostakin mutta olo oli ei-mukava ja morkkis vaivasi vähän.
Asiaa ei tietenkään auttanut Willassa nautittu mutakakku ns. kermavaahdolla (mitä lie mössöä sekin, ihan ku niitä kasvisrasvajuttuja joita saa kaupan vaahtopulloista).
Pientä plussaa nämä tietenkin toivat. Olin varautunut vielä siihen että vähän juhlin työkaverin eläköitymistä maanantaina, mutta sen lisäks tuli eilen illallakin mm. itsetehtyjä konvehteja maisteltua ja ai miten hyviä ne oli. Oli tehty kuulemma Karkintekijän käsikirjan resepteillä ja voita ei niissä ohjeissa kuulemma säästellä. Hyviähän ne toki oli, en kiistä mutta olo oli sen mukainen ettei krapulakaan ole näin paha.
Maha oli kipeä ja olo vielä tänäänkin "krapulainen". Pakko sanoa että jatkossa on opeteltava tosiaan rajoittamaan makean syöntiä sillä tavalla ettei koskaan totu ahmimaan kuten ennen tein.
En kyllä käsitä, miten mä oon ennen syönyt tuollaisia herkkuja eikä ole missään tuntunut!
No, nyt tuntui ja se oli taas (muka) uutta...

Tarkoitus oli että tänään en syö mitään namia, mutta maistoin mä piparkakun ja yhden suklaamuffinin sekä yhden pienen sulhaspiirakan että suolapähkinöitä töissä.
Se oli kuitenkin aika pientä eiliseen nähden tai koko viikonloppuun.

Mutta, nyt mun pitäis alkaa orientoitumaan oikeasti taso neloseen. Kyllä! Eteenpäin on mentävä, sillä tämän dieetin on määrä jonain päivänä loppua.
Pitää orientoitua siihen todella, että en ikuisesti ole laihduttaja. Ja siihen todellakin että ei tarttis enää laihduttaa näin suuria määriäkään.
Mietin että taloudellisesti olisi kannattavampaa jo siirtyä neloselle myös, ei tässä lisäänny oikeastaan kuin 200 kcal, mun pitäisi silti nyt aika tarkasti katsoa että mitä mä syön.

Valmentajalta kysyin sähköpostitse vinkkejä, niin se on edelleen se että aterialla se perunaosa 1/4, tai pasta tai riisi. Liha edelleen 1/4 ja loput salaattia siitä puolesta lautasesta.
Mä luulen että mä hyvinkin tuun pärjäämään tuolla satsilla.
Hän laskeskeli että 700 kcal tulisi niistä lautasmalleista palttiarallaa, 300 kcal Cambridgeista ja sit jää ne 200 kcal muuten maitotuotteille, marjoille ja hedelmille. Eli sittenkään ylettömiä määriä ei jää syötäväksi.
Otan tämän nyt haasteena itselleni. Mä mieluusti toki söisin ennemmin marjoja ja hedelmiä kuin vihanneksia, ylläri pylläri :D....
Voi tulla varsin täysinäinen olo myöskin noilla riisi- ja pottulisukkeilla sekä pastalla.
Riisiä ja pottua ainakin löytyy kotoa tälläkin hetkellä.

Pitää vallan alkaa tekemään koostetta itselleen, mitä syö ns. "normipäivänä".
Jännittävää! Niin en tosiaankaan malttaisi lakkaa laihduttamasta ja koetan ajatella nyt että homma jatkuu vaan nyt se hidastuu entisestään.
On ollut niin mahtavaa aikaa ja seuraamista, kuinka mä oon kutistunut ja ihmisetkin on vallan ihmeissään olleet.
Etenkin ne, ketkä eivät oo mua nähneet pitkiin aikoihin.

Meinasin että jos olisin salille mennyt tänään, mutta jäänee kuitenkin toteuttamatta ehkä. Eilen oon juossut koko päivän iltaan asti kaikenmoisissa jutuissa että nyt tekisi oikeasti mieli vain olla ja möllöttää. Katsotaan...ehkä se sali piristäisi silti enemmän kuin tässä kököttäminen ja olis parempi vaihtoehto (omatunto huutaa ja kovaa korvan juuressa!!!).
Oikeasti rakastan treenaamista, mutta viime päivät on olleet erilailla rankkoja, toki ajatus treenaamisesta nyt tuntuu varsin tervetulleelta idealta!
Ehkä se kannattaa vaan lähteä sinne salille nyt tänään. CX WORXia on vasta huomenna tosin siellä ja siitäkin tykkään, koska siinä saa itsensä todella haastaa.

Jaa, pitäis sitä tickeriäkin päivittää ja karppaus.infoon päivittää päikkyään. :)

Ajatuksia ja toteamuksia

Jälleen tässä jahkailemassa. Paino vaihtelee, en osaa tarkkaan määritellä mikä se oikeista oikein paino on. Jossain se heiluu tuossa normaalin rajamailla.
Ja mulle taas jotkut alkaneet sanomaan, että alahan jo lopettaa tuo laihdutus.
Täh? Wtf? Anteeks nyt vaan, mut tää on mun kroppa, mun elämä ja mä tunnen itse mikä paino on mulle nyt hyvä.
Olen joskus 2002 vaihdellen ollut aika lähellä normipainoa myöskin, kuten v. 2003, 2004...yhä vähenevässä määrin vain enää normipainon rajoilla viimevuosina.
Valmentajakin jo osoitti huolta siitä etten vain liikaa laihtuisi, arvot kun alkaa jo olla hyvät.
Luustolihakset on erinomaiset, pitää tosiaan vielä meilillä pyytää tarkemmat tiedot.
En ole tuollaisiin asioihin aiemmin perehtynyt. Mutta sen tuo kertoo ettei ole lihaksista paino lähtenyt.
Kuten jotkut artikkelit pelottelee ja koin murhetta siitä koska uskoin jutun kirjaimellisesti.

On ilo huomata tätä pienenemistä niin, että vaatekokokin on pienentynyt lähes kymmenyksen työvaatteissa. Oikeastihan mulle ei varmana kävisi edes 38 numeron housut, kun tuota pömppöä on sen verran vielä vaikka sekin on jo litistynyt. Tosin riippuu pöksyistä, pitäisi päästä kokeilemaan joitain kangashousujakin.
Vyötärönympärys lähestyy ihanteellista, mutta ehkä pitäisi painaa reilu -10 kg vähemmän jotta se olisi siinä. En tiedä, nähtäväksi jää.
Otan säännöllisesti omia kuvia, harmittaa kun digikamerani oon kadottanut tänne kämppääni - sillä kun saisi ehkä fiksumpia kuvia kuin näillä nykyajan älypuhelimilla.
Kaikki lähes napsii omia kuvia rutiinisti niillä.
Mielessä oli uutena hankintana digikamera, koska Olympus-kamera alkaa olla jo aikansa elänyt tai sen akku...ja missä lie se kamerakin, en oo jaksanut vaan etsiä sitä :D.
Jos nyt metsästäisin huomenna sitä, niin ehkä se jostain kolosta täällä löytyy.

Lähti tosiaan Arenan Makimurax -uikkari takaisin Zalandolle. Koko oli kolme numeroa pienempi mutta malli hyvin napakka ja tiukka, painoi liikaa etenkin hartioita.
Tulin siihen tulokseen että voisin hankkia joskus myöhemmin uudestaan jonkun toisenmallisen.
Kyllä toi joku koko 46 tai mikä tuo Makimuraxin koko onkaan, menee vielä. Ainut vika uikkarissa on että ommel purkautuu reunassa koko ajan.
Ehkäpä hommaan ens vuoden puolella sitten uuden uikkarini. Nyt en jaksa sellaiseen investoida, uin aika harvoin koska uimahalliin lähteminen on aika iso homma usein.
Uinti ei tunnu kylmällä ilmalla muutenkaan kovin inspiroivalta, ennemmin meen salille tai jumppaan.
Löytyy multa toki joku vanha uikkarikin, en oo nyt kokeillut vaan kuinka se toimii että käykö päälle miten hyvin.

Espanjan tentti olisi 2.12, mutta en koe mitään tarvetta sellaiseen nyt mennä. Mulla on muutakin puuhaa sinä iltana...Mitä varten mun pitäisi tenttiä espanjan kieli? En käy edes nyt iltalukiota.
Ajatuksissa oli etälukio mutta en ole vaan jaksanut perehtyä koko asiaan. Riittää ajatusta dieettiin, elämään ja työhön sekä tarpeeksi espanjakin ottaa aikansa.
Se on ihan kiva kieli ja mulla on tietynlainen visio, että oppisin kielen ja hyötyisin siitä myös vielä tavalla tai toisella. Ainakin koen että se taito on hyvä olla olemassa.
Olen tosiaan innostunut kielestä, mutta harvemmin pääsee sitä treenaamaan jonkun kanssa ainakaan tätä nykyä.

Saa taas odotella kuukauden pari noita vaateostoksia, ei pidä kiiruhtia turhaan paljon ostamaan, ettei käy kuten näiden farkkujen kanssa nyt kävi että jäivät heti pieniksi taas. Hinta ei sinänsä ole paha niissä, n. 40€ mut rahahan on se sekin. Nyt joutunee harkitsemaan vyön käyttöä niissä.
Ehkäpä se farkkukangas on ollutkin venyvämpää jotenkin ja vyötärömalli matalahko (normaali kuitenkin!). Joten enpä tiennyt ostaessani todellakaan että se antaisi n. viikon käytön jälkeen noinkin paljon periksi. Ei monissa farkuissa näin käy.

Tasolla 3 viimeisiä viedään?

Voi apua, niin se nyt alkaa olla se vaihe että aletaan siirtyä normiruokailuun tässä pikkuhiljaa!
Sain n. viikon "armonaikaa" mutta saan aloittaa 4-tason aiemminkin, vaikka heti.
Mitä mä osaan nyt syödä? Uusi opettelu alkaa! Hurjaa!
Tänään oli valmentajalla käynti ja punnitus. Pyysin mitat ottamaan vielä ja niissäkin oli varsin huima muutos. :-O -22 cm ympäriltä poissa!
Ei mee ihan tasan pudotettujen kilojen kanssa tietenkään mutta sinne päin.
Eiköhän se peräjälkeen painon pudotessa tuo rasva sula.
Hyviä uutisia nekin, että luustolihas on hyvässä massassa ettei huolenaihetta lihasten lähtemisestä josta usein valitetaan tällaisilla dieeteillä tapahtuvan. Ja sanoivat että sen muutoksen uskotaan olevan pysyvää, kun se lihas lähtee. Jotkut jotka vastustavat siis tällaista dieettiä.
Mulla on jotain 29% luustolihas ja keskitasoa parempi. Jotain siihen suuntaan.
Pitää viel kysyä voisko valmentaja kertoa sen sähköpostitse niin saan sen mustaa valkoisella jonnekin.

Kiva juttu. Ihailin vyötärön mittaa, joka oli alussa 107 cm ja nyt 87,5 cm. :)
Rinnanympärys oli 119 ja nyt 99 cm. Lantionympärys oli 122 cm ja nyt 100 cm.
Reiden ympärys 74 cm ja nyt 58 cm. Vähemmän kuin Lola Odusogalla tais olla missiaikoinaan...
Painoa on tippunut jotain -25 kg. En painanut mieleen tarkasti, kortistahan nuo painot löytyy.
Tuo vyötärönympärys olikin mukava, meinaa tästä enää 7,5 cm tavoitteeseen.

Meinaa valmentaja ettei mulla ole enää montaa kiloa pudotettavaa mutta meitsi kyl tahtoo viel ne 7,5 kg pois vaan. Valmentajan vaa'an mukaan.
Mä en oo ollut näin pieni sitten vuoden -96 tai jotain...
Jatketaan tätä hommaa, tosin nyt tulee lisää haasteita ja toisaalta mulle helpotusta koska 2 lautasmallin mukaista ateriaa tulisi syödä. Ei sitä tiiä vaikka innostuisin heti tässä aloittaan kohta sen nelostason.
Eniten jänskättää tuleeko uusi jumitus tässä taas. Mutta jos kerran 1000 kcal laihduttaa viel tehokkaasti, ellen oo vaan pihistellyt tai jotain...mun on orientoiduttava nyt siihen että ruokailutyyli muuttuu taas pian.
Myönnän että oon pihistellyt vihanneksissa etenkin, mieluummin oon panostanut hedelmiin ja marjoihin. Välillä närpimistäkin on vähän ollut.
Voisin oikeastaan syödä aina tällaista ruokaa, mutta pidemmän päälle varmaan kuitenkin kyllästyn koska en jaksa pohtia ja miettiä uusia ruokamalleja tällaisilla rajoituksilla kovinkaan ahkerasti.
No, pakko se on nämä tasot käydä läpi...nälkä kasvaa tosiaan syödessä.
Hyvin menee, valmentajalla on eri näkemys siitä mitä pitäisi painaa ja mun tavoite on suht sama kuin joskus ennen lihomistani, 65-66 kg.
Kauheesti tässä on sumplimista kun eväitä teen. Jatkossa voin toki mennä ruokasaliinkin syömään eikä mikään ole estänyt sitä tähänkään mennessä. Tuntuu uskomattomalta tuo uusi vaihe, pelkään että homma karkaa jonain päivänä lapasesta vaikka oonkin saanut paljon eväitä matkalla repsuiluista palautumiseen esimerkiksi. Haastetta piisaa.
Viimeyönä en nukkunut ja aamupaino oli noussut taasen 1 kg eilisestä...
Jospa nyt menisi ajoissa tuutimaan tänään...
Lupaan laittaa enemmän pohdintoja taas ihan lähipäivinä. Mielenkiinto alkoi palata kun tuli tuloksia sen suhteen että työvaatteet alkavat käydäkin suuriksi mulle... :D Ja uudet farkut yhtäkkiä onkin mulle isot!

Onnistuminen on se paras potkija ja motivaattori :)

Voi että, on se hyvä kun oon ottanut vähän omia kuvia itsestäni tässä syksyn aikana.
Oli se oikeastaan hyvä että oon ottanut, niitä on mukava vertailla ja nähdä konkreettisesti että jotain tapahtuu todella.
Varsinkin sellaisia mistä ne ongelmakohdat näkyy. =o)
Syyskuussa otin ainakin yhden kuvan, toiset varmaan lokakuussa ja jokunen päivä sitten viimeisen.
Siitä sitten myös huomasin että kappas vain, vatsa on hieman litteämpi. Se mun pahin paikkani.
Siihen lienee myös CX WORX auttanut. Edelleen siitä tyksin, mutta nyt ei oo energia hetkeen siihen riittänyt. Pitää pikimmiten taas mennä!
Uinti olis kivaa mut sinne on lähteminen...aina oon lähdössä mutta harvoin pääsen perille asti. Nyt kun on uusi uikkarikin hankittuna, oli kyl aika tiukka kun vastaa kokoa 40 Arenan 42. Vaihtoehtoja ei juuri ollut sen värisen puvun suhteen tilata kuin joko 40 tai 42 kokoa.
Arvelin että kyllähän mä tohon laihdun vielä.

Innostuin nyt kun lopulta sen näkee että taso 3:lla on sittenkin tapahtunut jotain. Vatsa litistynyt!
Mähän jatkan tällä vielä sen 6-8 kg alaspäin riippuen siitä mikä se mun "oikea" painoni nyt on.
Ja saas nähdä, miltä näyttää sitten siinä painossa että haluanko vielä tiputtaa hieman lisääkin...
No, tärkeätä olis kiinteyttää kroppaa myös liikunnalla nyt. Enkä tosiaan aio kasvattaa lihaksia vaan ylläpitää niiden kuntoa ja suojella niitä, huoltaa itseäni.

Repsuiluiden suhteen oon skarpannut paljon. Nyt syön hedelmiä kuten rypäleitä ja banaania makeanhimooni. Tai hunajamelonia, klementiiniä, persikkaa...
Mä oikein välttelen kaupassa karkkiosastoja. Tiedän että en kuitenkaan halua oikeasti halua sitä karkkia tai suklaata. Sitä vähemmän tekee mieli mitä vähemmän niitä on saatavilla.
Ennen tosiaankin ostin hedelmiä pilaantumaan mutta nykyään ne kuluu kaikki.
Ratkaisin tänään miten mangon muuten voi syödä jos se on oikein mehevä ja syöntikypsä: lusikoimalla!
Hyvin kuulkaa se menee lusikoimalla. En tiedä miten mangon syöminen on "normaalia" mutta tämä tapa oli erittäin toimiva ja vähän tuhriva. Se oli kuin melonia olisin syönyt tai kiiviä.

Tuo juominen on koitunut välillä hankalaksi mutta on todellakin tärkeätä juoda se 2,5 litraa näköjään joka päivä että paino putoaa. Nyt mulla edelleen tulee herkästi janon tunne, joten tulee taas juotuakin.
Ilmeisesti sillä on hyvinkin paljon merkitystä, miten laihduttaminen onnistuu.
Välillä lasken nyt kahvitkin mukaan nesteisiin. Tai ne voi tosiaan laskea, vaikka oon käsittänyt että kahvi on periaatteessa itsekin diureetti.

Nyt otin perjantaina kuvan itsestäni treenivaatteissa ja vertailin niitä aikaisempiin kuviin syys- ja lokakuussa, niin kyllä muutosta on nähtävissä. :)
On se mahtava fiilis. Voisin liittää tännekin dataa niistä...mitä muutosta on tullut. :)
Kuvat on vain aikaväliltä syys-marraskuu. Muita fotoja aion vielä järjestellä ajan ja hermojen kanssa lopulliseen ilotulitukseeni ajan kanssa.

Nyt torstaina olis valmentajalle meno ja skarppaan nyt kunnolla muutenkin niin varmaan taas jotain muutosta jossain näkyy. Luulen et se sparraisi mua edelleen tasolle 4 mutta en vielä oikein tiiä, voisihan sekin luonnistua mutta oon vaan niin ahne pudotuksen suhteen vielä. :)

Voi apua, nää nyt meni näin, mutta aikajärjestyksen mukaan oikein. Vähän sekaisin järjestys. Olen vain niin iloinen että en oo turhaan tasoa 3 jatkanut. Tässä niitä tuloksia näkee taasen. Niin tsemppaavaa <3
Mä yritän kuitenkin mahdollisimman lähelle tavoitetta joka on 6-8 kg pudotuksen päässä enää. Ajatella! ENÄÄ.

Pitää kertoa, kävin tänään espanjan kurssin jälkeen S-marketissa ja jonkin verran teki suklaatia vähän mieli. No mikään muu ei vaikuttanut hyvältä PAITSI Philadelphian Marabou 14%. No, mä sen ostin ja kotona "korkkasin" maistaakseni kummoista se on. Otinkohan 3 tl sitä ja sit tuli niiin äklö olo eikä ihan hetkeen tehnyt mieli yhtään enää mitään muuta.

 Mä olenkin ajatellut näin että mä EN halua enää tottua mässäilemään niin ettei 100-200 g suklaata ällöttäisi. Tai iso karkkipussi. Ennemmin syön tosiaan banskua, viinirypäleitä yms. hedelmää kuin totuttelen sokerihöttöihin taas uudestaan. Niissä mun on edelleen opittava se itsehillintä.
Plääni on sellainen, että mä tosiaan totuttelen siihen että herkut ovat herkkupäivinä ja juhlissa eikä muulloin.
Eräänä yönä yövuorojen jälkeen kun rytmit oli sekaisin ja viluisena olin mennyt nukkumaan villaneule päällä. Luulin että olin vain torkahtanut illalla siihen ja oli aika nousta vielä. No kellohan oli jotain 2 yöllä. Meitsin teki mieli jotain suuhun panna ja söin sit vähän viinirypäleitä ja puolikkaan banaania. Hitsi, sehän oli hyvää! Niin, tässähän on mun makeanhimoihini oivallinen apu!
Luulen että siitä on tullut erittäin hyvä kimmoke ja apu sekä motivaattori eteenpäin.

Samoin kun aloitin päämäärätietoisesti salilla käynnin että 2-3 x/viikko, sitten CX WORX, pilates tai pump myös milloin minnekin pääsen. Joskus Sh'bam kun tekee mieli vähän hypähdelläkin.
Että nyt sitä mennään taas aallonharjalla.
Työhousut kokoa 36 ovat alkaneet myös tuntua isoilta. O_o. Haeskelin tänään rekistä kokoa 34 housuissa mutta en löytänyt. Eli pitää edelleen pitää kolmekuutosia.
S-takki on myös alkanut tuntumaan mukavan väljältä. Vautsi! Tuumiskelin että tuskinpa tämän pienempää tulen tarvitsemaankaan.
Hurjaa! Samoin housut kokoa 42 jotka vasta viikko sitten ostin alkavatkin tuntua nekin väljiltä. :-/ Mikä eteen, pakko taas pitää niitä silti koska ovat uudet, pidemmän aikaa.
Ei muu auta tässä nyt.
Ihania kokemuksia. Haluan olla pieni kuten olin teininä...milloin en pitänyt itseäni myöskään sopivan kokoisena juuri, aina oli punkero olo vaikka bmi oli varmasti 23. Mutta teininä onkin niin herkkä...

Pohdintaa taas tästä vaiheesta

Jaarittelenpa taasen tästä, kun n. 23-24 kg on tiputettu ja vauhti sen kun hidastuu vähitellen.
En ehdi enkä jaksakaan samaa jauhaa joka päivä ja nyt tuntuu että viimeiset viikot oon pähkäillyt että kuinkas tämä laihdutus on nyt tähän lähes tyssännyt.
Ajatuksia herättää, kuinkas nyt toimitaan. Mietin voisiko vielä koettaa paasto plussaa tai taso 2:a hetken aikaa nähdäkseni tuleeko niillä paremmin tuloksia. Eihän se kiellettyä ole eikä mahdotontakaan.
Nyt oon päässyt monipuolisemman ruokailun makuun mutta edelleen maistuisi painonpudotus sitäkin paremmin.

Pitää katsoa todella näköjään hieman paremmin omia syömisiään, kun välillä tekee mieli makeata että eikö siihenkin riittäisi yhtä hyvin joku klementiini, omena, rypäleet, banaani tai vaikka hunajameloni tai persikka, mansikat...kyllä ne käy ja maistuukin tätä nykyä oikein hyvin mulle.
Pitää olla tarkkana ettei mopo keuli niidenkin kanssa eli mene överiksi.
Todellakin syön nykyään paljon enemmän hedelmiä kuin koskaan ennen.
Ennen usein tapasivat homehtuakin jotkut ennen kuin pääsin syömisasteelle asti.
Sai kantaa siis turhaan liikoja ruokia kotiin ja kauppaan muutenkin ennen.
Nyt taas huomaa että voisin vähemmänkin toki ostaa.
Moni tuote jää ostamatta kun näen kilokalorimäärät.

Kuntoilusta sen verran. luin taasen opasta "kuntoon Cambridgella" jossain vaiheessa ja siitä sain vahvistusta että salilla käynti ehdottomasti kannattaa.
Ja mä nyt kun oon kuntoklubilla jäsenenä, niin perjantaina vapaapäivänä otin oikein asiakseni lähteä salille ja tehdä kiertoharjoittelun salin laitteilla x3. Kappas vain, mulla tuli lämminkin siinä! Ei sentään hiki mutta lämmin ja treenannut olo.
Kokeilin myös isompiakin painoja kuin mitä mulle oli valmiiksi säädetty. Passasi oikein hyvin.
Jännä ettei ne painot kuitenkaan jäänyt muistiin ainakaan kaikki.
Jonkun painomuutoksen se ohjelma kyllä ilmoitti päivittäneensä mutta kun kirjauduin uudestaan sisälle, oli samat asetukset mitkä ohjelman tekijä oli laittanut.

Mutta, pakko hei sanoa että kaikki vaan salille treenaamaan. Kuulostaa ehkä tylsältä, mutta se oikeasti tekee vain hyvää! Lukekaa varsin, mitä hyötyjä siitä on, haitoista en ole kylläkään lukenut :D.
Mun on ainakin nyt saatava päähäni mahtumaan, että tosiaankin siitä on vain hyötyä mulle. :)
Voisin sanoa että mä taidan tähän lajiin rakastua vaikka en pidä kummoisina niitä laitteita kun eivät ole perinteisiä vaan sellaisia HUR-laitteita. Ehkä mun kannattaa olla vaan iloinen siitä, että ne varmasti kattaa kaikkein tärkeimmät liikkeet joita tarvitsen lihaskunnon ylläpitämiseksi.
Mulla ehti jumittua lihakset eli niskahartia ja selkä, jouduin hierojalle lähtemään.
Tajusin että en ollutkaan käynyt salilla reiluun viikkoon. Ilmankos! Mä oon tullut siihen ikään ilmeisesti että jumit ja kaikki pysyy liikunnalla hallinnassa ja kuntosali on erittäin hyvä vaihtoehto siihen.
Suorastaan siis LOISTAVA sellainen.

Meinasin tuossa alussa että paasto plussalle palaisin tiputtaakseni 5-8 kg mutta sitten joutuisinkin jättämään taasen liikunnan vähemmälle. Ei taida sopia nyt, mulla 800 kcal per päivä on aivan tarpeeksi tehokas ja alhainen energiamäärä ettei tässä vaiheessa kyllä kaipaa todellakaan enää pienempiä energiamääriä. Nyt menen vielä n. 1000 kcal per päivä. Ja tarkoitus oli ainakin siirtyä tasolle 4 ja olen koettanut siihen itseäni evästää kovasti. Tahtoisin vielä nähdä pudotusta tasolla 3 ennen kuin siihen lähden. Niin että vakuutun siitä siis että painonpudotus todellakin jatkuu.
Ja nyt tietysti mulla kaikki viimeinen tiputettava on edelleenkin vatsa-alueella.
Se on mun ongelmakohtani.
Mietin jatkamista vielä 3-tasolla kuitenkin tosiaan vaikka koetan kovasti psyykata itseäni siihen että noustaan ylemmille tasoille taasen.

Joskus luin jostain että kuntoilu karkoittaa makean nälän. Näin huomasinkin eilen salilta tullessani. Kaupassa mun muka teki mieli makeata mutta oikeasti ei yhtään tehnyt mieli.
Ja nyt tänään vasta katsoin niin jopa pienessä "viattomassa" lakupätkässä on n. 98 kcal! Kannattaako siis niitäkään usein ostaa? Vai söiskö ennemmin hedelmiä kuitenkin? Klementiinin tai persikkaa, banaania tai rypäleitä? Kummasti on hedelmät alkanutkin maistua, ne on täyttävämpiä kuin joku suklaapatukkakin.

Kalorilaskurilla olis aikaa liki jouluun saakka, pitäiskö edes huvikseen taas alkaa seuraamaan syömisiään ainakin toisella kädellä et paljonko mä oikeesti syön.

Cambridgea edelleen...

Eipä tässä muuta, välillä alkaa mopo keulimaan kun tuli se sama vanha ongelma. Painon jumitus.
Tässä miettii pitäiskö hetken mennä paasto plussalla ja katsoa käynnistyykö pudotukset uudestaan.
Ja tosiaan kyllä tää rahaakin on imenyt aika paljon, mietinnässä onkin että joko menen tasolle 4 vaan tai sitten paasto plussalle hetkeksi kokeilemaan, auttaako mitään viimeisten kilojen karistamiseen.
Joka tapauksessa on tuntunut kyllä budjetissa silleen ettei oo pystynyt säästöön mitään laittamaan juurikaan. Kyllähän tähän menee se reilu 300 € per kuukausi kun 3 pussia tai muuta sellaista ateriaa käyttää. Luulenkin että valmentaja ottaa myös huomioon tämänkin usein ettei tulisi liian kalliiksi ja senkin takia ehdottikin juuri tasolle 4 siirtymistä. Tosin vauhti tulee todella hidastumaan siitäkin ja asiakkuuteni tulee jatkumaan näin ollen pidempään.
Mutta siinä on sekin että en mä loppuelämääni kuitenkaan niukkaenergisesti voi syödä tai ajautua anorektikoksi.
Pointtihan on se että alkaa syömään normiruokaa vähitellen vaikka houkuttelisikin kovasti tässä tiukistellen vetää kaikki kilot pois mitkä haluankin.
Mä olin tosiaan jo itse myöntyväinen siihen että joo tasolle 4 siirryn. Ja siihenhän tässä pitäisi orientoitua.

Mä silti heilun kahden vaiheilla. Kestänkö sitä vaihetta että painon pudotus venyy hermoja repivän hitaaksi sahaamiseksi? Missä vaiheessa oikeasti olen siinä ihannepainossani? Joudunko muuttamaan tavoitettani ylemmäksi kenties? Mä itse toki näen mun sulatetettavat paikat ja ne on todellakin sitä läskiä. Vatsan alueella. Se on se hankalin kohta.

Mä muuten aloin jo saamaan kahvin alas lopulta rasvattamalla maidolla! Koetan aamuisin nyt juoda kahvin kahvina sekoittamatta enää vaniljapirtelöä siihen. Ihan hyvin jo menee. :)

Muutenkin tässä ajatukset pyörii alanvaihtoajatuksissa samaan aikaan. Että joko riittää tämä terveysala mun osalta? Ainakaan selälle se ei ole terveyttä tietänyt, sillä alkavaa madaltumaa ja fasettiartroosia on jo lanneselän kuvista löydetty. Nyt alkaisi kenties uusi elämänvaihe mahdollisesti muullakin tapaa.
Se jännittää etenkin hyvällä tavalla. Puhaltaako uudet tuulet mun elämääni vähitellen?
Perhoset vaan vatsassa lentelee.
En tiedä, onhan tätä hommaa jo 13 vuotta painettu, 2 vuotta olis täysiin lomiinkin. Kaikki siis niinku rullaa siihen tapaan että ei kannattaisi nyt mihinkään toiseen hommaan lähteä ja uudestaan alkaa kerryttämään kaikkia ikälisiä sun lomia ja muita tollasia.
Tällä työllä en oo rikastumaan silti päässyt enkä tiedä millä työllä rikastuisikaan.
Pääasia toisaalta olisi että tulee toimeen palkallaan ja työstään voisi osata nauttia.
Pääpointti siis siinä että pitäisi todella työstään.
Yksi "jobi" on haussa ja haastattelu tulossa, mutta se olisi osa-aikainen duuni joten ei juuri kannattava vaikkakin homma on mielenkiintoinen itsessään.
Kyllähän tässä itsekeskustelua ja pohdintaa on täytynyt käydä.
Sanotaanko et se on vähän komsii komsaa tää koko juttu, voisin koettaa mitä tykkään hommasta mutta mitkä on rahkeet ja mahikset, pääsenkö edes siihen työhön...
Mukavaa sinänsä on mennä siihen haastatteluun.

Pohdintoja ja kohti loppua hiljalleen

Yötä myöten naputtelen tätä. Tänään oli taas valmentajalla käynti ja 28.11 olisi seuraava kerta.

Onnistuin kadottamaan oman korttinikin.

Painoa oli tippunut 2 viikossa enää 500 grammaa. 

Valmentaja tuumasi ettei taida olla enää paljoa pudotettavaakaan ja arvioi että olisin jo lähellä sitä mun normaalipainoani mihin keho pyrkii.

Mä tiedän tasan missä ne ylimääräiset kiloni sijaitsee - nimittäin keskivartalossa. Vatsassa ja mahassa. Sieltä nää viimeiset kilot pitäisi saada sulamaan pois.

Sanoi kuka mitä sanoi. Aikaa siihen voinee kulua enemmän...

Melkein voisin julistaa vyötärön etsinnän alkaneeksi.

Tunnustin repsahtaneeni parina päivänä vastikään oikein pahaan karkin ahmintaan. Mulle tuli suorastaan paha olo niistä repsuista, morkkis ja huono fyysinen olo.

Todettiin ettei mulla hätä silti ole kun saan asian hallintaan nopeasti. Sanoin että oon kuin joku alkoholisti kun saan karkkipussin eteeni. On vaan pakko syödä, iskee sellainen kohtaus.

Sama kuin antais viinapullon siis alkoholistille. :-/ 

Haluan silti siis tosiaan harvoin syödä makeaa etten totu syömään sitä paljon kerralla. Morkkis siitä tulee kyllä.

Onneks ei ollut liian myöhäistä laittaa sille stoppia. Painossa näkyi plussaa vielä sunnuntai-aamunakin vähän.

Mutta mulla on konstit ja mä pääsen raiteille edelleen takaisin.

Sillä täytynee lohduttautua että homma ei pääty repsuihin. Ne vaan pitää osata ajoissa katkaista.

Hetken jo mietin että jos alkaisin kohta tasolle 4. Kovasti se houkuttaa, se tietäisi maitotuotteiden lisäämistä ruokavalioon. Prodeja lisää siis.
Mulla oli mielestäni aika heikko tulos reilussa 2 viikossa se -500 g, paremminkin olisi voinut painoa lähteä. Ehkä noi repsut nyt näkyivät vaan +500 g nousuna tai +1 kg varsinaisesti.
Valmentajan vaaka näyttää ihan omiaan periaatteessa, siitä ei voi ikinä näköjään tietää mitä se näyttää. Tämäkin oli tosi hyvä ettei toi repsuaminen plussaa tuonutkaan vaikka oma vaakani näytti aamusta plussaa viikolla mitattuihin painoihin nähden.
Valmentaja tuumi että kyllähän näillä on eroa, koska hänen luonaan käyn iltapuoleen ja yleensä aamupaino on taas se luotettavin. Päivän mittaan sitä plussa tulee toista kiloa herkästi.
Mä siis niin odotan kun se näyttää mulle 70 kg...

Noista tasoista, mä meen itse sekaisin välillä koska näissä portaittain lisätään tiettyjä ruoka-aineita tietyllä tavalla. Todella tahtoisin syödä enemmän mutta pelkään painonpudotuksen hidastuvan suorastaan hermoja raastavaksi.
Täytyykin alkaa mittanauhaa kaivamaan esille.
Mun pitäisi tosiaan oppia syömään myös ja niinkuin valmentaja sanoi, jonain päivänä Cambridge-ateriat jäävät todellakin pois.
Onhan se niillä helppo ollut mennä, todellakin!
Olen vähentänyt makujakin noista, koska esim. oikea banaani maistuu hieman toiselta pirtelössä kuin banaanipirtelö maistuu tai mansikkapirtelö. En oikeastaan niistä keinotekoisista mauista niin välitä.
Mulla on lähinnä enää kaakao, vanilja ja minttusuklaa mauista käytössä.
Harvemmin enää muuta. Ja sitruuna-jogurtti sekä karpalopatukka.
Että näillä mennään.

Joo tosiaankin mulle voi sanoa sitä ja tätä että sun paino voisi olla tuo tai tämä, mutta itse näen vatsani kaikkein parhaiten ja tiiän varsin hyvin että viimeiset karistettavat kiloni roikkuu niillä seuduilla. Se on se hitain projekti ja helpompi asennoitua sen mukaan tässä lopulla.
Tuntuu että ennemmin laihdun silti vieläkin muualta ja vasta viimeisimmäksi vatsasta sulaa rasvat pois. Ehkäpä ihmiset eivät näe tai tajua että mulla kilot on juurikin vatsan seutuvilla.
:) Joten siitä sitten selittämään. Sitten kun läskit on siitäkin lähtenyt, voin sanoa että perillä ollaan.

 

Päin männikköä taasen mennään?

Oonko mä kenties väsynyt kieltoihin "ei saa" vai oonko vain syönyt liian yksipuolisesti nyt...
Kävin Lidlissä ihan vaan wc-papruostosmielessä mutta silti eräs tarjous-pähkinäsuklaa mielessä pyöri. Löysin minttusuklaat sieltä ja ai että, ostin sen ja sit toffee-lajitelman (jossa myös minttutoffeeta).
Kyllä sitä wc-papruakin 16 rullan pussi mukaan tarttui.
Viimeksi ostin heinäkuussa samanmoisen setin kun aloitin tätä Cambridge-dieettiä ja nyt menossa siitä erästä viiminen rulla! Todella hyvin riittänyt! Reilu 3 vai 4 kk? WAUDE!
Mutta joo, söin sen kaiken minttusuklaan ja seurauksena siitä öklö olo. Tais olla parisensataa grammaa...
Voi apua! Pitäis jotain tehdä, käydä salilla tai jotain nyt.

Toivottavasti säilyy se toffee-lajitelmapussi paremmin nyt kaapissa silti. Mä edelleen oon ahmatti, ei mahda mitään. :( Se ei tunnu katoavan se taipumus minnekään.

Joo, sain erän laskujakin maksettua, palkka oli ihan riittävä nyt ja maksoin eräänkin velan pois joka on 8 v. roikkunut lähes maksun alla, osittain siksi että oli muitakin velkoja paljon ja elin vuosia niukemmalla maksellen monia velkoja. Nyt oli todella ruhtinaallista nähdä lopulta velan määrän nollaantuneena. :) Ei tässä enää muuta maksellakaan kuin iLuuria huhtikuulle saakka, iMacia vuoteen 2015 saakka ja Kenwoodia 10 kk vielä pikkusummilla.
Hyvä homma! Nyt voi ruveta ihan säästämään oikeasti rahaa ja tehdä enemmän mitä haluan!
Sisustuskärpänen on vuosia käynyt näykkimässä mutta mua on nää sitkut ja mutkut ollut jarruttelemassa paljolti. Mutta olis se kiva alkaa hankkimaan mieluisiaan kalusteita, kuten mm. vitriiniä tai muuta vastaavaa kivaa hyllyä tänne, musta nahkainen divaanisohva ja tv-tasokin vois olla kiva uusi...
Tarkoitus on hävittää pois tämä sohvakalusto kunhan löydän uuden kivan sopivan.
Samoin tuo kirjahyllykin on lähdössä, kunhan saan selvitettyä minne nää vanhat kalusteet saisin.
Tilalle tahtoisin katsoa jonkun kivan ja vähemmän tilaa vievän hyllykön.
Keittiönurkkaankin on haaveena saada uusi pöytä ja tuolit.

Mulla olis sunnuntaina Cambridge-valmentajan tapaaminen taasen. Silloin olis aikomuksena puhua sitten syömisestä ja tasoista. Ja mun on myönnettävä nyt että on tullut oltua tuhma tyttö tällä viikolla taas. Repsuja on tullut ja huolella.
Onneks on se yks salainen Cambridge-ryhmä Facessa, se tosin on brittiläisten mutta pidän siitä.
Saa tukea kivasti ja silleen. :) Ja samoin on tää eräs kamu joka on jo 53 kg tiputtanut Cambridgella.
Mutta kyllähän mä reilun 1,5 viikkoa olinkin suht kiltisti vaikka olinkin lomalla!

No, mutta eteenpäin elävän mieli. Nyt kiltteillään ennen ku valmentajalle menen...
Sit pähkäilemme tätä hommaa eteenpäin. :)

Torstaipäivä jo!

Ajattelin alkaa vähän muutenkin tässä kirjoittelemaan ajatuksia laihdutuksesta ja vähän sen sivustakin.
Tunnustan että tällä hetkellä oon aikas leipääntynyt Facebookiin ja tahtoisin jossain vuodattaa muuallakin anonyymimmin ja ilman samaa yleisöä kuin siellä.
En tiiä, nyt alkaa taas joku uupumus sosiaalista sosiaalipornoa kohtaan.
Taukokin olis paikallaan varmasti.
Myöskään en jaksa Farmville 2 -peliä taas pelailla niin paljon.

Mun pitäisi sitä espanjaa opiskella aikuisen oikeasti, 2.12 olis tentti, ei tosin pakollinen mutta muistuttaa hyvinkin siitä että kyllä olis tarkoitus oppiakin jotain.
Illat tulee sen sijaan taas istuksittua jossain Facessa toimittamassa tyhjää...ja tässä koneen äärellä tulee passiivinen ja väsynyt olo.

Laihdutuksesta, tänään parikin työkamua sanoi ulkoisesta olemuksestani. Ensimmäinen ihmetteli "muka" kuka tuokin on ja toinen sanoi mun kuihtuvan vain, johon tuumasin että musta tuntuu että ei se paino enää putoa mihinkään. Toivon mukaan se jollain tavalla edes toimisi.
Lähetin valmentajalleni eilen sähköpostia tuumien että olis se hyvä hallita kukin taso ennen toiselle siirtymistä ja nyt tuntuu että tää taso 3 alkais vähitellen sujua.
Sanoin että haluan nyt kokeilla että laskeeko paino vielä tällä tasolla miten että en halua vielä ainakaan kiiruhtaa seuraavalle tasolle.
Toki kaipailisin muutakin ruokaa vaihteeksi, ostin purkin Tikka masalaa (Eldorado) höysteeksi lihalle ja kanalle. En juuri välittänyt rasvaprosenttia katsoa mutta sitä kaipasin. 1 rkl tai 2 ei dieettiä kaada mihinkään per ateria.

Söin tässä päivälliseksi vähän possun/sianseläkettä, itämaisia wok-vihanneksia ja pari rkl sitä Tikka masalaa sekä Cambridge tomaatti-chilikeiton johon oli pakko vielä reilu 1 rkl sitä laittaa jotta sain alas kurkusta.

En voi kehua makuni mukaiseksi tuota tomaatti-chiliä...ei todellakaan hivele makuhermojani.
Pakko vaan oli syödä pois.

Mulla maku muuten vaihtelee pirtelöiden suhteen. Vakio on aamukahvissa vaniljapirtelö. Siihen lisään kanelijauhetta, jos kyllästyttää pelkästään yksi pirtelö.
Mulla on pieni ongelma se, etten oikein tykkää maitokahvista vaan kermakahvi taitaa olla se suosikki edelleen mutta se on nyt pois suljettu vaihtoehto tykkänään.
Minttusuklaa on ihan jees myös, mansikka ja banaanikin menee. Höystän ne yleensä marjoilla, samaten suklaapirtelönkin mm. banaanilla.
Patukoista suosikki on sitruuna-jogurtti ja uusi suosikkini on karpalopatukka, jota tulen jatkossakin ostamaan :P SALETISTI.
Myös silloinkin kun oon tavoitepainossa ja painonhallinnassa, noilla haluan herkutella! :D

Oli miten oli, nyt on enää 2 päivää ennen punnituspäivää. Olo on tasaraha nyt, meinasin jopa nukahtaa koneen äärelle mutta odotin kaveria piipahtamaan, joten oli pakko tässä pilkkiä.
On tänäänkin töissä tapahtunut yhtä jos toista, mutta hienosti selvittiin päivästä joka tapauksessa.

Vaikein vaihe alkanut

Pieni tauko ollut tässä välillä. Pudotustahti on lähestulkoon jämähtänyt ja menen tasolla 3.
Meinasin että palaisin tasolle 2 mahdollisesti, mutta olen jo hyvän aikaa ollut 3:lla että jatkanpa nyt tälllä.
Eräs laihdutuskaverini sanoi oivallisesti että hän katsoo parhaaksi/hyväksi edetä tasoja kun se yksi taso alkaa olla hallussa.
Ei mulla nyt enää tämän tason kanssa vaikeuksia ole paitsi että painonlasku alkaa tuntua käsittämättömän hitaalta aiempaan nähden.
Nyt on 1000 kcal/pvä ja aiemmin sujui viel 800 kcal/pvä ihan hyvin että tulosta edelleen tuli.
Valmentaja on sanonut viimeisillä kerroilla että eipä sulla ole paljon enää pudotettavaakaan, kun tuumasin että tuntuu ettei tulosta tule.
Onhan tämä tyssännyt kyllä aiempaan tahtiin nähden ja tämä se haastavin vaihe on päänupille etenkin.
Tähän kohtaan on monesti jämähtänyt, kun painonpudotus tyssää.
Parisen viikkoa sitten valmentaja tuumi että menisin 3 tasoa nämä 2 viikkoa ja sitten tasolle 4 alkaa voisin.

Luulen että paino on suht samassa kohtaa heilunut nämä 2 viikkoa. Ei juuri huomaa enää samanlaista muutosta ja luulen että suurin syy on ehkä myös +200 kcal lisäyksessä.
Itse oon kyllä sitä mieltä että katsoisin nyt tulevana sunnuntaina valmentajan kanssa miten tästä että katsotaan miten tää taso on mennyt ja sen perusteella päätettäisiin jatkoista.
Kaverini sanoja myötäilen että hyvä siirtyä tasoa ylöspäin kun yksi taso on hallinnassa.
Joten koetetaan mennä tässä näin tälleen ja sitten katsotaan mikä on paino sunnuntaina ja sen mukaan sitten mietitään eteenpäin, millä tasolla jatkan ja jos tasolle 4 siirryn, niin sitten kunnon selkeät ohjeet mitä ruokia lisäilen eikä mitään et syöt sitä ja tätä sitten, hedelmiä silloin tällöin ja maitotuotteita lisäten.
Meikäläiselle se ainakin on mitä vaikeaselkoisin ohje. Oon niin tällainen että mieluummin sen laihdutusprojektin vedän projektina ja sitten opettelen omana osuutena hallinnan ja siitä eteenpäin.
Vielä en ole siinä painossa, mikä oli tavoitteena.
Toki mielenterveyden sekä kropan terveyden kannalta olisi hyväkin lisätä kaloreita jo pikkuhiljaa tasaista tahtia.
Mulle tää kaikki on niin uutta asiaa, mitä syödä. Ennen mulla oli omat rytmini ja tapani, joka ikävä kyllä lihotti mut muodottomaksi. Nyt on uuden aika ja olen alkanut toki tajuamaan että marjoja sekä hedelmiä on parempi valita arkena etenkin sen sijaan kuin karkkia tms. herkkua. Ja nautinkin vielä oikeasti suunnattomasti niistä! Ne on herkullisia todella!

Mietintää aiheuttaa myös mieltymykseni. Välillä kaipaisin vaikka karjalanpiirakkaa syötäväkseni.
Siis ei mitään kaupan kamaa vaan kunnollista. Aionkin vielä jossain vaiheessa itsekin niitä tehdä.
Se hyvän riisipuuron tekeminen onkin haaste koska se ei ihan tunnissakaan synny vaan mitenköhän monta tuntia sitäkin saa keittää ja hauduttaa että siitä lopulta tulee hyvää...
Samoin oon jo ajatellut että jouluksi leivon sitä sun tätä. Aion taatusti etsiä uusia ihania joulureseptejä.
Joskus on hyvä vähän ottaa vaihtelun vuoksi uusia juttuja käyttöön. ;)
Mulla on uusi Kenwood keittiössäkin odottamassa tulevia leivontahetkiä sekä leivinalusta! :)
Jouluna PITÄÄ juhlia ja herkutella, mutta ei toki niin hirveesti että lihomaan pääsee.

Tässä oli isänpäivä ja äidinkin luona käyminen. Selvisin molemmista oikein hyvin.
Äiti oli tosiaan tehnyt parhaan taitonsa mukaan, ainakin yrittänyt tehdä ruokaa mitä voisin syödä.
Ja mikä onkaan parempaa kuin lihapullat? Välillä todella kaipaan niitä!
Siksi ajattelinkin että kyllä sitä välillä saa niitä tehdä ja nauttia.
Edes kerran viikossa pitäisi olla jotain tuollaista erityistä ruokaa laihiksellakin. Itselläni alkaa jo kukkismuusit ja kana tulla kohta korvista ulos. Sen suuremmin seiti ei kauheammin inspiroi rasvattomana.

En ole vielä munia tavannut keitellä enkä rasvatonta tonnikalaakaan kauheammin ole himoinnut.
Rasvaton sekä 1% maitoon kahvissa oon ihme kyllä alkanut sopeutumaan.
Ei niin että se olisi mielestäni hyvää mutta menee jo paremmin.
3% Apetinan Feta on ihan ok vaikkakin kuivaa, mutta Rainbown 5% on kuivempaa.
1% arkiraejuusto on ihan jees.
Kyllä kanakin menee kun maustaa välillä vähän eri tavalla ja käyttää vaikka fileesuikaleita välillä.

Innostuin edellisellä viikolla hunajaakin käyttämään marjojen kanssa ja kiteisempää hunajaa liiankin kanssa maistelemaan. Se saattoi joksikin aikaa painoa nostaa ja oli pakko tiukentaa roimasti linjaa.
Myös vatsatoimintakin on välillä ollut hitaampaa ja sekin on aika tuskaista, mutta onneksi on psyllium. Ennemmin saa vatsa olla löysällä tai vaikka ripulilla kuin että se ei vedä.
Ehkä se hidasti toimintaa kun väheni marjat ruokavaliosta.
Tämmöistä vaihtelevaa se on, mutta nyt tajuan enemmän miten ahdistavaa voi hidas suolentoiminta olla.
Eräs hoikka kaverini siitä on kärsinyt, en tiedä syökö hän liian vähäkuituisesti vai mitä, mutta lääkärillä asti hän sitten sen takia joutui kulkemaan.

Olen oikeastaan tosi iloinen että kykenin korjausliikkeen saamaan aikaiseksi enkä ole hunajiin koskenut ja nyt rupesi siitä puhuessa toki tekemään mieli taasen kiteisempää.
Lapsena jo tykkäsin sellaisesta, äiti oli ostanut lasipurkissa sellaista ja ai että se oli namia.
Mulla oli nyt välillä vaihe, ehkä hormoneistakin johtuen että "jää päälle" mutta sain korjattua ja itseni ruotuun. Hyvä mä!

Helpotusta ja minimoimista

Vähensin nyt ilta-aterialta kasvikset ja proteiinia kyllä tuli hyvin päivällä äidillä käydessä. Se oli tehnyt lihapullia varsin rasvaisesta sika-nautajauhelihasta. 

Selitäpä yli 7-kymppiselle eläkeläiselle että vähärasvaista lihaa pliis...

Nää ostaa sitä mihin heillä on varaa.

Kyllä mä silti vähän puhuin että vähärasvaista olis parempi syödä..

Mä olen lapsesta asti ollut lihapullien perään ja ne maistuu aina. 

Illalla söin enää Rainbown pensasmustikka-vadelmasekoitusta ja pari persikan puolikasta ja banaanin pienen raejuustoterästyksen kera.

Yöllä vielä minttusuklaapirtelön.

Psylliumia siihen 1 tl.

Mieluummin vatsa saa olla siis vaik vähän ripulilla kuin että se ei vedä. Se myös näkyy vaa'assa jos vatsa ei vedä ja tuntuu ikävältä.

Mutta tuo pikku muutos näkyi heti vaa'assa eli paino oli laskusuunnassa. 

Näillä mennään tappiin asti.

En halua vielä luovuttaa taistelussa, tavoite on -8 tai -9 kg alasuuntaan ja mä käytän konsteja loppuun asti niin motivaatio säilyy kans ja tulokset on se paras kannustaja. Sanoi valmentaja nyt mitä sanoi, mä haluan edetä loppuun asti kuten helpointa on itselleni.

 

Hidastelua ja jumitusta

Nyt on näköjään tullut se kirottu hidastumisilmiö kun paino seilaa ylös alas. Tekisi mieli harpata takaisin 2 tasolle kun en mä iän kaiken laihduttaa jaksa.

Tulispahan tulosta ainakin. 

Jostain syystä myös vatsa oikkuilee, ei vedä ja taas saa vetää psylliumia.

Tänään tuo tukkoinen tunne vatsassa hellitti, eilen otin illalla suosiolla pirtelöön sen 1 tl psyllium- jauhetta.

Koetan nyt vetää 2 tasoa sanoi valmentaja mitä sanoi.

Mua kehotettiin myös ottamaan hieman kevyemmin liikunnan suhteen kokeeksi. Se vois nyt olla salia x 2 vko ja muu esim. Pilatesta.

Tällaisia ajatuksia.

Ruoka-annoskokojen pohdintaa ja näläntunteen kanssa pelailua

Tasaisen tappavaa tahtia nämä päivät lomallanikin kuluvat. Nyt ei suorannaisesti ollut rahkeita eli varoja mihinkään reissuun, mutta ehkäpä keväällä sitten on parempi mahis.
Ihanaa että saa ajatukset ja itsensä pois oravanpyörästä. Harmikseni vaan sitten sataa nämä päivät ja pitäis espanjaa kertailla joutoajalla.
Opettajan sijainen myönsi antaneensa turhan haastavan käännöstehtävän meille kotiläksyksi edellisellä kerralla, nyt olis aika sit prepata eli tehdä tehtäviä joita viime tunnilla tekivät sekä katsoa myös enemmän sit kappaleita ja opetella numeroita ulkoa.
Jotenkin tuntuu että mennään lentämällä ja koskettamatta kaikkea oleellista asiaa.
Mä muuten olin aika epätoivoinenkin kun tein sitä käännöstehtävää kun sanat uupui mielestä enkä tiennyt muuta kuin google-kääntäjää käyttää lopulta.
Pikkuisen tuntuu sijaisen taidot ontuvan, kun mennään helkutinmoista vauhtia eteenpäin.
Vailla järkeä melkeinpä.
Mua häiritsee ranska taustalla, kun sen jo osaan mutta ei se auta kauheasti muistamaan espanjan sanoja kylläkään. Ranskan taitokin on aika pintaraapaisu kuitenkin mulla, tyhjää lyö päässä jos sitä pitäis puhua yhtäkkiä.

Syömisten suhteen, melko hyvin nyt on mennyt nyt alkuviikko, eilen tuli vaan porkkanakakkua maisteltua ja syötyä pois kinkkusiivutkin. Nyt ei tarvii niitäkään ostaa ihan joka päivä.
Tilalle vois keittää vaikka munaa välillä...sellaista mitä mulla EI tuu närpittyä.
Aika hyvin tuntuu maistuneen myös Creme bonjour cuisine 13%...
Tässä pitää keksiä konsteja koko ajan millä vältän pahimmat sudenkuopatkin.
Se on osa tätä elämänmuutosta.
Vieläkin tunnesyöppöyttä ilmenee ja huvikseen syömistäkin vaikka vatsa olisi jo täysi.
Pitää suhteuttaa se että ei mun tarvii ottaa noin paljon ruokaa jos näyttää että ahnehdin jotain kukkakaalimuusia vaikka.
Otan vaan osan siitä pois. Uskottava on että täytyn vähemmälläkin. 100 grammalla pärjää pitkälle.
Nää on näitä pieniä mutta silti ratkaisevia ja isoja asioita.
Täyttymisen tunne todellakin tulee viiveellä, 20 minsan päästä kun oot aloittanut.
Ei kannata rohmuta paljon ruokaa, sillä ähky voi tulla eikä se ole se toivottu tunne.
Ja jos vaikka salaattiakin ahnehtii tai wokkia, se kostautuu yhtä lailla ähkynä olona.

Mun mielessä on koko ajan se, että kohtahan mä saan syödä taas enemmän ja nyt pitää tää 3 taso mennä läpi kunnialla, että paino todellakin putoaa.
Välillä näen kivoja ja terveellisiä ruokaohjeita, mutta mieleen tulee vain että ei ihan vielä, menee vielä aikaa kun alan noita tekemään.
Mietin nyt että periaatteessahan mä voisin tekaista jonain päivänä joko kaalilaatikkoa taasen tai karjalanpaistiakin.
Omenapaistos on yksi syksyn mieliherkuista ja se tekisi mieli tehdä soveltaen jotenkin mutta miten, on taas pohdinnan alla.
Brittiläisessä Cambridge-ryhmässä joku oli kivasti tehnyt vaniljapirtelöstä kastikkeen. Kerran kokeilin mutta töissä en saanut sekaisin kun ei ollut sauvasekoitinta mahdollista käyttää. Jäi siis kökköiseksi.
Siellä oli joku myös laittanut puoliksi banaani- ja banaanipirtelön ja laittanut toffeepatukasta palasia tai dippaillut niillä. En nyt muista tarkkaan.
Saahan noista kun keksii, vaikka vallan mitä. Mutta vaniljakastike on hieno idis! :)

Ajatuksia monenmoisia

Nyt alkaa loppuhuipennus lähestymään vähä vähältä.

Tällä matkallani olen oppinut enemmän kuin millään toisella.

En sano vielä että perille olisi päästy ja koska pääsen, tuntuu sekin pienuudestaan huolimatta ikuisuudelta.

Miksikö tahdon juuri 65 kiloon?

Haluan nähdä, miltä näytän siinä painossa tässä iässä.

Tunsin itseni siinä painossa lähes pullukaksi teininä. Olin erittäin tyypillinen murkkuikäinen, joka kamppaili minäkuvansa kanssa.

Plus nyt on vielä sulateltavaa tässä kropassa mm. vatsan alueella.

Posket ovat kummasti jo kuopalla eikä johdu tosiaankaan siitä ettei hampaita mulla suussa olisi vaan siitä että oon laihempi kuin itsekään muistan olleeni vuosiin.

Kolmekymppisenä taisin näissä kilomäärissä käydä jonkin aikaa.

Tämän jälkeen parin vuoden päästä paino kävi yli 100 kg:ssa, ikävä kyllä.

Ajatusta monenlaista tässä käy mielessä, mutta tuntuu että tämä laihdutus on nostanut vuosikausien henkiset patoutumat pintaan ja olen joutunut kohtaamaan niin itseäni kuin ongelmiani.
Uudella tavalla. Ennen pakenin monia asioita, mutta nyt en pääse asioita pakoon vaan kaikki on joutunut kohtaamaan.
Löysin ainakin jo osan oikeaa persoonallisuuttani takaisin, mitä syvimmiltäni olen.
Se minä, jota pakenen.
Ujo, arka ja hiljainen.
Mitä sen kanssa teen? Miten olla sinut tällaisen itseni kanssa?
Kas, siinäpä kysymys.

Laihdutukseen palatakseni, nyt viikonloppuna annoin hieman lipsua, joskin en ihan joka päivä vetänyt övereitä. Eilen oikeastaan vähän tuli överit kun ostin taas sen valkoisen luomusuklaalevyn 100 g ja heti kadutti. Samoin korvapuustin vetäisin ja kaduin.
Kaksi XXL-Pepe -lakritsia vielä pahnan pohjimmaiseksi.
Mulle on tullut oikeasti suurempi himo syödä lakritsia kuin suklaata!
Oikein siis TUORE laku on niin nami namia että!
Tuo oli ehkä liikaa kuitenkin ostaa niitä 2 kpl...yhdessä oli jo paljon lakua syödä!
Ehkä se laku kohtuullisissa määrin olisi parempi vaihtoehto syödä mutustella kuin aina sitä suklaata.
Suklaan makua saan nauttia nyt kuitenkin pirtelöissä, on minttusuklaata ja suklaata niissä. Koetan sen vuoksi niitä hankkia että välttyisin nyt suklaan ostolta edes vahingossa.

Läskiksi EN halua vielä lyödä tätä kuuriani tms. mikä se nyt onkaan.
Eli nyt vaikka on loma, niin ruodussa on pysyttävä vaikka viikonloppu meni miten meni.
Tuloksia halutaan vielä -5 kg ja vielä jokunen kilo sen päälle.
Ylimääräiset kilot löytyvät vatsan seudulta tällä hetkellä enää oikeastaan.
Moni sanoi jo viikkoja sitten että lopeta jo laihduttaminen...et tosi kiva.
Pitäiskö se vaan ottaa kohteliaisuutena että on huomattu mun laihtuneen?
No, se ei muille kuulu tässä vaiheessa paljonko aion tiputtaa enivei, mulla on vielä ylipainoa ja se on keskivartalossa. Muista paikoista läskit on lähes pääsääntöisesti lähteneet.
Onkin ollut outoa totutella uuteen kroppaani ilman ylimääräistä tavaraa mm. pepussa.
Rinnatkin on huisisti pienentyneet ja vähän rypistyneet.
Käsivarret tuntuu rimpuloilta, jalatkin kaventuneet huomattavasti.
Reisistä saattanee vielä rasvaa palaa kuitenkin ja muualta, mutta ehkä vain millimetreissä enää.
Alipainoa en ole vielä nähnytkään silti vaikka moni huomaa mun olevan paljon pienempi kuin kesällä.
Ei siis musta tartte olla huolissaan, en mä liikaa saa laihdutettua millään!
Joudun jo aloittamaan kohta tason 4 jolloin edelleenkin kalorit nousee 1200:een.
Valmentaja tätä ihan jo alkoi suositella ja häneen on luotettava ja uskottava.
Hän vähän niinku luotsaa mun hommaa ettei mene överiksi.
Mä en varsinaisesti osaa enkä uskalla edes syödä paljoa, joudun välillä katsomaan ja vahtimaan itsekin että 1000 kcal tulisi nyt täyteen.

Kilpirauhasryhmässä löytyi kyllä vastustusta sille että olen tällaisella erittäin niukkaenergisellä laihduttanut. Hyvä etten haukkuja vallan saanut kuinka oonkaan pilannut terveyteni tällä.
Itse olen voinut ihan hyvin dieetin ajan. Ainoastaan välillä unohtui että energia ei riitä kaikkeen kun olin tasolla 2. Liikaa jumppasin ja menin että vedin siinä mielessä överit. Se kostautui sillä että olin niin väsynyt että nukuin pommiin eräänä aamuna.
Onneks näin tasolla 3 ei enää myöskään palella kuten noilla alemmilla tasoilla.
Kilpirauhasesta, lääkitys on taas kohdillaan ja menin liikaa valittamaan väsymykseni takia epäillen että Thyroxin ei ole riittävä lääkitys niin kärpäsestä tulikin härkänen...
Ei tartuttu siihen asiaan mitä mietin että ylipainossa kun lääkitykseni oli "tapissa" ja mua väsytti ja laiskotti silti. He tarttuivat vain siihen että olin liian vähällä energialla (ei kuitenkaan liian vähällä ravinnolla!) laihduttanut. Harmitti todella paljon että taas tässä lytättiin hyvä dieetti ja heitetään lapsi niinkuin pesuveden mukana. Kun ei haluta kuunnella sitä seikkaa, että kyse on nyt siitä että saako kylliksi RAVINTOA.
Enpä enää toiste mene heikäläisille ruokavalioistani puhumaan.
Heidänhän mielestä mun olisi koko ajan pitänyt syödä 1800-2000 kcal per päivä ja sillä laihduttaa!
Hieno ajatus mutta ei toimi mulla!

Tähän loppuun pakko vielä lisäillä tämä että kuka sen määrittää paljonko ihminen voi painaa ja laihduttaa? Onko siinä mitään järkeä että se sanellaan ulkoa käsin?
Liikaa ei saa painaa mutta mua häiritsee se, että miksi iskee sellainen taas puolestaan että ruvetaan toppuuttelemaan että älä nyt enää laihduta, vaikka ei olisi lähelläkään normaalipainoa.
Voiko tuollaisen ottaa kannustimena ja kehuna, ainakin itseäni ärsytti se että ei saisi enää joidenkin mielestä laihduttaa ja mulla ei paino ollut lähelläkään normaalia vielä.
Päinvastoin koin mieliharmina sen, koska vielä oli reilu -10 kg tiputettavaa.
Ennenkin oon lopettanut ennen kuin oon edes normaalipainoon päässyt ja niin ne kilot hiipi kaikki takaisin sitten kun homman löin läskiksi.
Nyt en halua sitä samaa kirousta kokea enää. :-/

Mä kuulkaas jatkan siihen asti kun musta tuntuu hyvältä, liikaa en tietenkään mutta onko se teille vain pelko että näin tehokas dieetti kuihduttaa kohta mut kokonaan pois?
Kyllä mä vihdoin tahdon olla sellaisessa painossa, jossa mun pitäisi oikeasti olla eikä se ole lievä ylipainokaan BMI-taulukon mukaan eikä juuri alle 25.
En mä aio tyytyä BMI 24:een edes. Mä haluan 23:een. Sinne keskikohdalle haarukkaan.
Mä en usko enää, että se syöminen ja mässäily on mulle onni ja autuus.
Se oli tapa piileskellä ongelmiaan.
Hautauduin kotiin piiloon maailmalta kiloineni ja suruineni...
Onko se uusi Johanna pelottava? 

Uusia kuvioita

Nyt ollaan tultu siihen vaiheeseen, että valmentaja rupesi puhumaankin taso 4:lle siirtymisestä. Vielä viikko, pari kolmosta eli pienoista armonaikaa...pitäis tämäkin nyt sisäistää ja sitten vielä se nelonenkin.

Tuntuu aika huimalta tämä nyt.

Näin tämä sitten menee että opetellaan syömään järkevästi ja sopivasti vaihe vaiheelta.

Valmentaja muistutteli että tulee päivä, jolloin ravitsemus ei enää ole Cambridge-aterioiden varassa vaan ihan ruoassa.

Puhtaasti siis ruoassa.

Tätä kohti mennään.

Ajatella, -24 kg saatu jo pois.

Matka jatkuu -9 kg vielä ja vauhti hidastuu tässä kyllä että voi mennä pidempään että saavutan tavoitteeni minkä haluan.

Valmentajan mielestä voisin tyytyä suurempaankin painoon, mutta itse haluan olla hoikemmassa kunnossa BMI 23:ssa ainakin.

Mulla on viskeraalinen rasvakin kunnossa eli kuutosessa. BMI on nyt vielä 26 mutta n. 4-5 kg jälkeen sekin voisi olla jo 24.

Vaikea vieläkään uskoa tätä todeksi, mutta -24 kg on todella saatu pois!
Mutta uskottava se nyt on. Matka vielä jatkuu -9 kg tavoitteella, ettei menisi liian helpoksi.
Nähtäväksi jää menenkö siihen tasolla 4 ja miten nopeasti.

Tänään olisi niinikään Oriflamen meikkikurssi, siellä mennee parisen tuntia ellei kauemmin.
Jäi nyt nyppimättä nuo kulmakarvat mutta haittaako tuo.
Saas nähdä tuleeko mitään reaktioita kavenneesta olemuksestani johtuen tänään kenelläkään.

Mutta, siis valmentaja sanoi että saan kaikin mokomin jo alkaa tasolle 4, mä tuumin asiaa ja voipi olla että saatan viikon parin jälkeen mennäkin. Se oli suositus ja ymmärrän toki että vauhtia pitää alkaa hidastamaan. Reilu 16 viikkoa on jo niukisteltu ja loppumatka on enää pieni siihen verrattuna mitä se oli tähän asti.  En meinaa käsittää vaan, että mä oon jo kaventunut paljon!
Mittailin tuossa mennä viikolla itseäni ihmetellen että vyötärökin on jo alle 100 cm reippaasti.
Tavoite saada 80 cm vyötärö tuntuu haastavalta ajatukselta. En tiedä onko se edes realistinen.
Terveyden puolesta pitäisi siihen päästä, on suositus.
Nähtäväksi siis jää, pääsenkö siihen.

Maha täytenä meikkikurssille nyt. Sen jälkeen piipahdus varmaan äidin tykönä, siellä on kuulemma enovainaan vaimo tänään poikansa ja sen lasten kanssa. Saa nähdä ovatko vielä silloin kun ennätän sinne. Mutta saunomaan en ehkä kerkeä sitten siellä jos menen...
Illalla saa ihailla kotiin mennessä kynttiläloistoa kun ohitan Puolimatkan hautausmaan.

Elämää on viikolla 16:kin!

Olen taas saanut kritiikkiä dieetin matalaenergisyyteen liittyen, mutta alan jo olla vastustuskykyinen moiselle. Olkootkin oikeassa, luotan siihen että tämä on terveellinen ja aivan hyvä.
Tuloksia tulee. Se motivoi mua tarpeeksi tätä jatkamaan.
Kyllä, minulla on kilpirauhasen vajaatoiminta ikuinen. Se oli jo syntyessäni ja kulkee kanssani hautaan, ellei ihmeparantumista tulee tällä välillä.
Nyt sanovat tuolla, että mun pitäis ehdottomasti olla 1800-2000 kcal energiamäärällä.
Olkoon, kyllä mä siihenkin vielä kerkeän kunhan kilot saadaan pois!
Jos joku nero keksisi mulle sellaisen 1800-2000 kcal-dieetin jolla laihdun, niin kiitän vinkistä!
Voi nimittäin olla etten niinkään paljon tartte energiaa, kun pääsen tavoitteeseen, btw!
Mun peruskulutus ei varmasti ole noin paljon ikinä!
Mitä laskin se on korkeimmillaankin ollut 1700 kcal.

No, sellaiset saarnat sain, mutta oon jo tullut kovanahkaisemmaksi ja jatkan nyt tätä eteenpäin.
Aina jostain joku hyökkäilee näköjään tavalla tai toisella.
Ei sillä etteivätkö he saisi sanoa, mutta ovat kyllä selvästi tietämättömiä edes koko ohjelmasta sekä syömisistäni. Vähän jotain kohtuutta ja kunnioittamista olisi kiva olla, ettei heti lyttää vaikka miten oikeassa kokisi olevansa.
Mulla on kaikki kunnossa, labroissa näkyi vain että S-ALAT on koholla mutta se varmasti tästä laihdutuksesta on noussut.
Jos kyseessä olisi oikeasti maksavaurio, olisi se kyllä paljon korkeampikin mitä se oli.

No, en ole loukkaantunut mutta ärtynyt kylläkin sellaisesta vänkäämisestä. Väistyn ja viisaana lopetan kommentoinnin ketjuun. Ei jaksa tollasia, ihan oikeesti! Mä luovutin ja jätän jutun jatkamisen.

Nyt sattui vahinko että söin täysjyväriisiä vaikka oonkin jo mysliä tälle päivälle syönyt.
No, ei voi mitään. Sh'bamissa tarttee energiaa ;).
En taas muistanut tai hahmottanut että jotain 100 kcal tai päälle saa riisiä tms. syödä. Mutta en usko että vihanneksia saisin 100 kcal edestä tänään välttis alas.
Käyn lanttua ostamassa jotta saan taas tikkuni illalla paistetuksi.

Huomenna on haastava päivä, pitää mennä istumaan haavakoulutukseen 7,5 tunniksi ja vielä yövuoroon osa 1/2. Pitää katsoa vielä menikö koulutusanomus läpi.
Selkä taas kipuilee, en tiiä oonko vaan nukkunut huonoissa asennoissa, nukuin jotain 6 h viimeyönä ja klo 6 heräsin pyörimään ja toteamaan että enpä taida vielä herätä.

Tänään koetan Avon-nettikoulutuksen tehdä, katotaan miten onnistuu. Sit sen jälkeen sinne jumppaan.
Kiirettä pitää. Jätän koulutuksen vaikka kesken sen takia :D. Sillai. Mut jos sen koiran käyttäis ulkona...ja kävis kaupassa.

Omia kokemuksia tasolta 3 ja Xtravaganzan dissausta

Viikko nro. mikälie alkoi, enää en itsekään muista missä mennään. Kalenterista voisin laskea helposti koska aloituspäiväkin on tiedossa. En ole pahemmin pitänyt kirjaa viikoista. :)
Paino alkaa olla BMI 25,7 luokkaa, sitä on vaikea uskoa todeksikaan!
Vettä olen lipittänyt ahkerasti myös, kolmekin litraa eilen varmaan mennyt.
Ainut huonompi puoli on tää mahdollinen kaamosväsymys, sitkeästi yritän vaan sinnitellä ja toivoisin että tätä kaamosta pääsis pakoon jonnekin kauas pois.
Eilenkin nukuin taatusti ihan tarpeeksi, mutta nuutunut olo oli.

Joo, hyppäsin sitten tosiaan 3-tasolla vaihtoehtoon B eli hiilarit mukaan.
Alkoi marjojen puputtaminen ja kasvistenkin tuntumaan ilmavaivoina. Luulen että vatsani alkoi käymään, joten nyt minimoin marjat ja otan niiden tilalle rasvattoman maidon ja syön aamuisin pienen annoksen mysliä (perusmysliä ilman lisättyä sokeria paitsi hedelmiä on).
Ilmavaivat ärsytti ja vatsakin toimi ahkerasti tässä välillä, liiankin kanssa.
Nyt sitten alan opetella hiilareiden valikoimista, mulle ei näköjään "karppaaminen" enää sovi. :D
Tuntuu ettei nyt tee edes niin mieli repsahtaa kun jotain hiilaripitoista saa valikoida.
Tai sitten luulen vaan. Töissä ei oo hetkeen ollut mitään karkkeja eikä herkkuja.

Taitaapi olla voin ja kerman suurkulutus jatkossa taakse jäänyttä elämää.
Olin sitkeä "karppaaja", mulle jäi kermakahvi tavaksi ja taistelin vastaan Xtravaganzan ohjelmaakin, halusin pitää kermakahvistani kiinni enkä mitään rasvattomia juttuja halunnut. Homma kusi, maksoin turhaan eikä tulosta tullut.
Xtravaganzassa oli muutenkin tuota öö noi rentoutusjutut kyllä sellasii joille en lämmennyt saati ryhmäjutut, ihan siis sellasia haista paska -juttuja.
Harmitti että sellaiseen tuli sitouduttua enkä tykännyt koko hommelista.
Olin puolivauhdilla ja sain muutaman kilon ehkä just alas. Jos olisin mennyt niillä ohjeilla, tulos olisi toki voinut olla parempikin. Harmitti maksaa niin törkeetä kuukausimaksua sinne ja olla sidottu maksamaan. Paljastuipa sitten myöhemmin törkeä juttu muutenkin koko firman takaakin...
Olen heidän vanha asiakas nyt ja saan käydä kuulemma ostamassa edelleen pussikeittoja sieltä.
Itse hamuaisin kehonkoostumusvaakaa heiltä, hintakaan ei niin paha ole...näin myynnissä sellaisen. ;)
Kun maistoin kerran Cambridge-dieetin aikana Xtravaganzan vaniljashakea, se ei maistunut paljon miltään! Luultavasti heillä parhaita on se toffee-suklaa ja mustikka sekä suklaa.
Cambridgen pirtelöt on tehty markkinoiden parhaimman makuisiksi aivan selvästi!

Rupesin dissaamaan tässä Xtravaganzaa, koska en oikeasti pitänyt koko firmasta. Anteeksi vaan, mutta mä en tykännyt. En halunnut tehdä mitään kotiläksyjä sun muita tehtäväsulkeisia ja ryhmäjutut oli tylsiä. Mietin monet kerrat että miten näiden pitäisi muka tukea mun laihdutusta? Ehken ollut oikein asennoitunutkaan, mutta eieieieieeeiiiii mä en vaan tykännyt koko konseptista!
Hinta-laatusuhdekin oli aivan syvältä ja sieltä!
Mä yritin hetken uskotella jopa itselleni että tää on hyvä homma ja toimii, mutta äkkiä fiilis lässähti.
Mä tarvitsin oikeasti tehokkaampaa otetta, jotenkin tuntu aivan paskalta hommalta tuommoinen "puolivauhti" ym. jutut siellä.
Hyvät ihmiset, valitkaa ennemmin Cambridge kuin Xtravaganza, IHAN OIKEASTI se on parempi!!!
Se on kotiinpäin, saatte asiallista valmennusta ja oikeasti rahalle vastinetta! Ei sitoutumista, ei kuukausimaksuja vaan vain valmentajalle kymppi käynniltä. Itse olen käynyt vain x2/kk siellä. Maksuaikaa oon aina saanut seuraavaan käyntiin saakka aterioilta. Ja tsemppi on itsellä ollut huikea sekä tulokset! Valmentaja on innostunut ja tsemppaa hyvin eteenpäin!
Mulla on ollut aivan huippu tsemppaaja se valmentaja.

Multa on tultu vähän kyselemään tästä hommasta ja oon koettanut antaa yhteystietoja eteenpäin, jos joku innostuisi kans itsestään pitämään huolta. Tätä juttua ei vaan voi dissata, kun tälle alkaa.
Se on vain kiinni itsestäsi, omasta motivaatiosta.
Toivoin törmänneeni ja uskoneeni tähän konseptiin aiemmin, jo 18 vuotta sitten.
Nyt jos todella pääsen siihen samaan painoon kuin 18-vuotiaana mulla oli, olis aivan huippua.
Tai siihen mikä oli 16-vuotiaana. Se ei ole epäterve toivomus. Olin normaalipainoinen.
Aivan mahtavaa, että se on vielä 37-vuotiaana mahdollista. :)))
Todella mahtavaa!

Voiko tähän enää mitään enempää lisätä? :) Oon happy!

Kaikenlaista höpötystä ja taso 3:n oppimista

Tuloksia edelleen tulee ja mä koetan syventyä taso 3:n mahdollisuuksiin.

Pettymyksekseni lihaa ja proteiinituotteita ei enempää saakaan syödä kuin 200 kcal edestä. 

Sen sijaan saan jonkun verran syödä pastaa, perunaa ja riisiä sekä couscousia.

Sanoin valmentajalle että en halua syödä ihan siihen tyyliin kuin siinä vihkosessa ohje sanoo. Haluan syödä säännöllisin väliajoin, 3 tai enintään 4 tunnin välein.

Kuulemma toki saan itse sen rytmin suunnitella että se oli vain esimerkki kirjasessa.

Eli se meinaa sitä nyt että syön kuin tasolla 2 mutta hedelmät ja viljatuotteet sekä peruna tulevat mukaan. Ihanaa oikeasti!

Edit.

Päätin sit 3B-vaihtoehtoon siirtyä, niin tulee edullisemmaksikin. Ja tarttis saada vatsa rauhoittumaan kans. Varmaan marjojen jatkuva syönti tai jotkut vihannekset saavat vatsan sekaisin.

Mysliä rasvattoman maidon kera tänäaamuna ja kahvilla omena.

Käy se näinkin.

Luulen että soittelen valmentajalle vielä kuitenkin vaikka perjantaina onkin seuraava käynti.

Ei tässä muuta kun se että eteenpäin on mentävä.