9. päivä camppauksella, ihan normipäivä

Aamulla oli vähäsen taas heikko olo, vaikka söinkin ennen nukkumaanmenoa illalla jotain tonnikalaa, rasvatonta raejuustoa ja höyrytettyä parsakaalia. Yleensä höyrytän ihan pehmeäksi parsakaalin, mielestäni se on parhainta sellaisena mössönä. Nyt en sitten niin kypsäksi asti sitä keittänyt ja höyryttänyt. Myös jos vähän paistaa voissa sitä, hyvää tulee.
Nyt piti ilman rasvaa kuitenkin se höyrytellä.
No, ei se niin hyvää ollut nyt. Etenkään tonnikalan ja rasvattoman raejuuston kera. Ehkä mä sit tyydyn kurkkuun tämän osalta ja keitän paremmin parsakaalin ylikypsäksi tai höyrytän jatkossa.
Karppausaikoina tykästyin parsakaalin ja lohen yhdistelmään, usein lisäsin koskenlaskijaakin sekaan.
Nyt ei ole lohta vielä mahdollista syödä näin pienillä kaloreilla.

Jääkaapissa odottaa hiilostettu siika sitten tänäiltana, sitä voin ottaa vaikka 50 g tai 80 g, jos sitten loput jäisi kurkulle kaloreista ja joillekin muille vihanneksille.
Olisin voinut vaikkapa raastaa pari porkkanaa töihinkin kahviajalle, mutta niin mä aamuhössötyksissä unohdin. Tänään vois raastaa muutaman valmiiksi niin huomenna vois kahvitauolla rouskuttaa. :-)

Aamiaiseksi taas tuttuun tapaan meni omena-kanelipuuro, se menee vielä kun 200 ml veteen laittaa sen.
Ei oo liian makeata runsaammassa nesteessä.
Mietin josko huomenna voiskin aamupalaksi ottaa vaniljapirtelökahvin, niin puuron voisi syödä joko lounaalla tai illalla. Kävin hakemassa valmentajalta 5 vaniljapirtelöä lisää.
Keitot ei ole kummoisia. En tykännyt peruna-purjokeitosta, jätin hankkimatta kun sain syötyä ne loppuun joita mulla oli. Kana-sienikeitto menee ja kasvikeitto, mutta totta puhuen ei sitä joka päivä jaksa syödä. Joten varmaan ehkä panostan enemmän vaihteluihin ja pirtelöihin, kun nyt ei oo väliä kuitenkaan syökö keittoja vai ei.
Sen liivatejutun palautin ja samaa valmentajakin totesi että kököiksi se menee.
Ei tullut sitten mousse-nautintoja... :-/
Huomenna sitten nähdään, mitä lounaaksi vetäisen. Luultavasti keiton jätän väliin tällä kertaa ja joku pirtelö menee.

Mulla on sellainen tunne jotta hönkä haisisi. Ketoosin sivuvaikutuksia sekin. Koetan auttaisiko Listerine yhtään.

Painon lasku on selkeästi hidastunut nyt, samassa ollut lähes 2-3 päivää. Mutta on kevyempi olo, ei vaatteet enää kiristä eikä polviin satu. Vielä kun sais energiaa siihen että jaksaisi pidempiä lenkkejä reippaasti vetää.
Olin mittaavinani että vyötäröltä olisi 2 cm lähtenyt. Uudet farkutkaan ei nyt enää kiristä.
Jännitettäväks jää, mitä perjantaina vaaka näyttää.

Päivä nro. 8, voiton puolella kaikin puolin

Nyt oli jo huomattavasti parempi aamu herätä. Ei heikotusta, ihan hyvä olo. Hieman nälkä oli kyllä aamulla, mutta ei pahasti.
Puuro meni entiseen tapaan vaikka funtsin ottaisko cappuccinon. Sitäkin taitaa olla vain 1 pussi.
Soitin valmentajalle josko voisin tulla hakemaan vaniljapirtelöitä hältä, huomenna kävisi. Samalla palauttaisin tuon kehnon moussejauheen joka ei kyllä sekoitu hyvin juomiin.
Tänäänkin olisin voinut mennä mutta pääsen vasta niin myöhään, että vois huomenna vaikka töidenkin jälkeen suoraan hakea kun pääsen ajoissa silleen etten iltamyöhällä.

Kävin ostamassa isomman purkin rasvatonta raejuustoa ja hiillostetun siian. Kauppareissu oli huomattavan lyhyt aiempiin verrattuna!
Kyllä se 7up free-pullokin mukaan tarttui.

Mietintä menossa tekaisenko parsakaalin tässä kattilassa höyryttäen vielä...vai söiskö hieman rasvatonta raejuustoa ennen töihin menoa ja loput söisi illalla. Vähän menee säätämiseksi kun kuitenkin pitäis jossain välissä tankata ettei jää klo 17:aan vasta. Vai jos ottais pirtelön nyt ennen työhön menoa vai siellä....plääh.
Sit illaks jäisi oikeata murkinaa syötäväksi ennen yöunia. Kyllä tää paasto+ on paljon parempi mulle, en pärjää sillä 400 kilokalorilla kyllä.

Jatkuu...

7. päivä Cambridgen taso 1:llä, siirtyen paasto plussalle

Näin siis tuli 7. päivä. Heräsin jo klo 8, mitä ihmettelin. Tällä kertaa yritti vasen pohje krampata, siihen taisinkin herätä.
Toinen ihmetys oli nälätön olotila. Se, mitä olin odottanut kuin kuuta nousevaa. Näinkö sunnuntaina sen sitten sain?
Ainoa haitta tässä on vetämätön olotila ja hieman hitaampi pulssi kuin tavallisesti. Piti jo puolen päivän jälkeen ottaa nokoset ihan väsymystäni.
Jos ketoosin pitäisi piristää, niin mulla kävi päinvastoin.
Pelottavaa tämä nälätön olotila.
Ei tee juuri mitään sapuskaa mieli kuten eilen. Vesikin menee pitkin hampain jo alas, ihan siitä pakosta kun tietää ettei laihdutus suju jos niukistelen veden kanssa.
Pyörryttää aika ajoin.

Mietin että tänään voin hyvin jo aloittaa paasto plussan lopulta. Mutta ei oo nälkä, niin onko se etu vai haitta tässä asiassa?
En oikein tiiä mihin aikaan söisin. Söin aamupuuron klo 9 maissa, sitten lounaspirtelön eli vaniljapirtelö kahvilla klo 14 jälkeen.
Milloin seuraavaksi? Klo 19 varmaan sitten kolmas keitto tai pirtelö.
Pitäiskö syödä jotain kalaa ja mitä se rasvaton kala on muuta kuin tonnikala vedessä? Siikaako vois syödä?
Pitänee pian tallustella lähikauppaan ihmettelemään löytyykö savusiikaa vaikka.
Parsakaalia olis pakkasessa kanssa 200 g:n pussi. Porkkanaa vois ostaa 500 g pussin myös.
Yrttiteetä vois katsella jos sitäkin olisi.
Helppo olis vääntää pientä syömistä, parsakaalin höyryttää nopeasti kattilassa pikku vesitilkassa ja vähän voi suolaa pinnalle ripauttaa. (Vaikka valmentaja ei sitä suositellut).

Nyt ei ees tee mieli syödä mitään. Ihme! Luulin ettei ketoosi mulla enää toimi...

Palailen varmaan jos on jotain lisättävää, nyt pitää lähteä pikku ostoksille. Ihanaa, kun ei oo nälkä!

Joo. Melkein nälättä koko päivä meni ja juuri äsken otin n. 100 g rasvatonta raejuustoa ja tonnikalaa vedessä ehkä 50-75 g. Lähes 200 kcal...
Maha on ihmeissään ja täyden tuntuinen. Mitä? Ruokaa? Onpa se ehtinytkin kutistua n. viikossa.

En muuten tykännyt appelsiini-suklaasta. Yritin tehdä moussea siitä, mutta liivate jäikin paakuiksi. Koetin ravistella kovaa mutta ei se auttanut. Teinköhän jotain silti väärin?
Olisko ensin täytynyt pirtelö ravistella?
Laitoin kaikki sekaisin...kuten käsitin ohjeenkin neuvovan. Luultavasti jää kokeiluksi tää, ei toiminut mulla. :-/
Huh, vedinköhän nyt liikaa ruokaa kerralla, maha tuntuu liian täydeltä!

Voisin höyryttää myös parsakaalia huomenna tai lähipäivinä. Sais syödä peräti 200 g ja siinä olis 60 kcal. Jotain tommosta. Nam!
Vitsi...jee!!! Nyt sit kokeilemaan erilaisia päähänpistoja!

6. päivä menossa...voittoa kohti?

No, ei pitäis noita kyssäreitä niin viljellä. Mä epäröin, selviänkö ens viikkoon nälkäisen oloni kanssa.
Välillä se helpottaa, pitäis todella jotain tehdä että sen unohtaisi. Paitsi silloin se on vaikeeta, kun heikottaakin.
Koetan ajatella et kyllä tää viel pian helpottaa, päivä pari enää...
Ens viikolla vois jo kokeilla alkaa pistää vähän määrättyjä ruokiakin poskeensa.
Rasvatonta kalaa, raejuustoa, tonnikalaa vedessä, tofua, paprikaa, porkkanaa, kukkakaalia, parsakaalia, tomaattia, kurkkua tms. 200 kcal edestä lisänä näihin keittoihin, pirtelöihin ja puuroihin.

Saan ajatukseni ehkä parhaiten syömisestä pois touhuamalla jotain.
Niin aikakin kuluu ja pian onkin taas aika napata pirtelö tai keitto.
Olen vähän ajatellut olisko mua helpottanut ekalla viikolla et olis vaan ylimääräisen pirtelön vetänyt jos heikottaa. Valmentaja sanoi että mun sokrut oli päässyt liian alas keskiviikkoon mennessä, siitä johtui krapulainen olokin. Nyt voin sanoa että oli krapula ilman känniä.

Ostin tänään patterit puntariin, kun koko aika herjasi lo:ta. Nyt katsoin niin hyvin toimii. Nähtävästi se tekee samaa kuin kotipuntarit että näyttää 1 kg vähemmän kuin paremmat sellaiset mitkä on ammattihenkilöstölle.
Katselin niin kehonkoostumusmittarivaaka maksaisi Xtravaganzan kevytkaupassa 139 € mikä nyt ei oo paha hinta silleen.

Hankin myös pylvästuulettimen vihdoin tänne, sitä nyt en oo hirveesti tarvinnutkaan.
Ja pitihän se Gigantin verkkokaupasta lopulta hankkia tuo ohjauslevy (hiiren korvike) Macintoshille.
Menee hermot nimittäin tähän yliherkkään hiireen...on aika hankala kaveri.

Aamiaiseksi tein valmentajan neuvon mukaan puuron 2 desiin vettä ja sauvasekoitinta sille näytin.
Eipä ollut ihan niin äitelää näin. Ihan okei. Kyllä voisin sen jatkossa näinkin nauttia.
Kahvia en vielä aamulla keittänyt vaan vasta iltapäivällä, jolloin päätin kokeilla vaniljapirtelöä kahviin. Aijaijai :P...tämmösen kun nyt sais joka aamu! Upsista...ei mulla ookaan noita pusseja kuin 1 tai 2 enää! Miltähän maistuis minttu-suklaa kahvissa joku aamu?
Voi olla että cappuccino-makuja ja vaniljaa tuun aika paljon jatkossa kans suosimaan.
Ja saattaa se puurokin jäädä yhä harvinaisemmaksi kun vatsakin tottuu tällaiselle ravinnolle.

Ja vatsa kuulkaas muuten toimii! Se on totta, että jos juot 3 litraa vettä päivässä, vatsa toimii. Nyt se on todistettu. Tarkoitan että tällä dieetillä. Ummetusta pelkäsin ihan sikana, mutta nyt sen tiiänkin mikä on paras lääke siihen. Ehkä olisin aikanaan selvinnyt ummetusvaivoista Atkinsillakin ihan juomisella.

Suuta kuivaa, mikä on hyvä koska muuten ei muistaisi juoda. Mun piti ostaa matkalla kaupunkiin Alepasta välimatkalla 2 pientä pulloa vettä. 2 litraa on tullutkin lipitettyä nyt tälle päivälle (vasta!) Mutta kyllä vielä on monta tuntia aikaa vetää 1 litra lisää. :)

Mitäkö vaikutuksia jo huomaan viikossa tulleen? Taisin mä jo mainitakin niistä, yks on että polvikivut on menneet, ei tarvii nyt Arthro balansia koko ajan vetää.
Se lienee tärkein huomio.
Vaatteet on vähän löysemmät jo. Työvaatteet ei kiristä enää.
Viskeraalirasva on pudonnut 9:stä 8:aan.
Rasvaprosentti toistaiseksi näyttää ihan outoja sen sijaan, 45,0:sta olis noussut 45,5:een.

Rahanmenoa on helpompi seurata, se kuluu muihin juokseviin menoihin eikä herkkuihin.
Tätä nykyä maksan mieluiten aina käteisellä ja välttelen luottokortin käyttöä viimeiseen asti ellei jokin pakota siihen. Mieluummin olisin velaton.
Tarkoitus on pärjätä sillä todellisella pääomalla mitä on. Hyvä minä!

Mä odottelen todella innolla, että nälkä jo hälvenisi. Aion joka tapauksessa lisätä energiansaantiani ensi viikolla, joko yhdellä pussiruualla tai vihanneksilla ja kalalla. :)
Rasvattomasti toistaiseksi.

Vaatteisiin investoinnin jätän myöhemmäksi syyskuulle kun näkee, mihin asti oon selvinnyt.
Joutuu tosin pomon bileisiin hankkimaan jonkun mekon nyt, se on syyskuun alkupuolella se juhla.
50-luvun tyyliä pitiäs olla. Luulenpa että Custom Curls saattaa hiusten kanssa avittaa.
Saan juhlissakin kuulemma syödä, valmentaja antaa ohjeet mulle lähempänä ajankohtaa. =)

Vielä yksi ateria jäljellä tänään. Sitten jotain touhuilemaan nyt jotta unohtuis se syöminen joksikin aikaa :D.

Viides päivä voiton puolella?

Kunpa oliskin kaikin puolin. Nälkää maha edelleen valittaa ja välillä powerit poissa.
Mutta keskiviikon kaltaista ei ole suinkaan.
Mietin pitääkö viel hetken aikaa syödä iltaa vasten puuro, se tuntui paremmin pitävän nälkää.
Nyt oon teekupposia nauttinut, että ei nälkä tuntuis. Joksikin aikaa auttaa.

Kävin valmentajalla ja kuten arvasin, ei mun kotivaaka näytä ihan samoja lukemia.
-5,8 kg olis ekan viikon pudotus joka olis kuulemma ihan naisena ennätys.
Joten koska mun vaakani näyttää 2 kg vähemmän niin mä oon luullut että pudotus on suurempi.
Paree uskoa että omiaan se näyttää.

Valmentaja ei tahtonut oikein uskoa, että mulla edelleen nälkä on. Sen vuoksi mieluummin nauttisin paksumpaa tavaraa. Toivon kovasti et se ketoosi nyt sen nälän tosiaan veisi. Mä söisin tod.näk. ahmien mitä vaan, jos tohon kannettais eteen...etenkin lasagne tällä hetkellä houkuttelee mielessä.
Mietin et jos ei se nälkä kohta hellitä, tästä tulee todella tuskainen tie. :(

Nyt oli puhetta että aloittaisin 200 kcal energianlisäyksen ihan oikealla ruualla.
Se olisi joko tonnikalaa vedessä, kanan rintapalaa, rasvaton kala, tofu, rasvaton raejuusto (jopa 1 prk!) proteiinina. Tai sitten (tai sit joko tai molempia) kasviksia kuten punakaali, kukkakaali, parsakaali, keittojuuressekoitus, lanttu, porkkana, herkkusieni, kurkku, tomaatti ja paprika.
Ja tää joku taitaa kyllä turvautua kasviksiin ja noihin prodeihin heti maanantaina. :P
Lisänä, 200 kcal.
Alkaa tuntumaan ettei meikäläinen oikein ketoosi-ihmisiä ole, mulla joskus on se toiminut Atkinsilla hyvin, mutta ei enää myöhemmin. Ei se tuu se nälätön olo tosta noin vain. Vaikka okei pakosti ketoosi on päällä niin hitto vie on se ennen joskus nälänkin vienyt todella minimiin.
Ainakaan se ei ilmeisesti toimi mulla toivotulla tavalla, jos tää nälkäisyys jatkuu.
Silloin mä kyl sanon ohjaajalle et mä voin mennä vaikka 1200 kcal dieetillä loppuajan.

Tässä se sit nähdään kuinka meikäläinen reagoi näihin dieetteihin.
Ja mikä se paras on...mä sentään pääsin alkuun ja saisin olla tyytyväinen.
Onneks tää homma ei ole sitova, että jos ei skulaa, voi sit lopettaakin.
Mutta onhan ennenkin viime vuosina ollut sitä että mul on se nälkä viikon ollut, oli mikä oli, kun dieetille alan.

Nyt tavoitteeni on kovin elämässäni, saada normaalipaino ja pitää se. Kyllä!
Jepulis!
Kädet ristiin kainaloita myöten, että huomenna olis parempi päivä ja nälkä hellittäis!
Nyt tuutimaan. Jatkan taas huomenna aiheesta syöminen ja valinnat (jos vaan muistan!).

Neljäs päivä taistelua!

Näillä siis mennään. -7 kg 4 päivässä. Tajuton pudotus! Saas näkee mitä valmentajan vaaka huomenna näyttää. Vähän jo jännittää. 

Saanko viikossa peräti 10 kg alas??? Osa tietysti sitä ihteään ja muita nesteitä sekä kuona-aineita, mutta kyllä se alkaa jo vaatteissakin ihme kyllä tuntumaan! 

Eilinen krapulainen olo vaihtui paremmaksi päiväksi tänään. Nälkä ei ole enää huutava kylläkään mutta kyllä sitä vielä silti on. Alkaa jo nuo dieettiruoat saamaan vastetta eli jo helpottaa nälän tunnetta vähitellen. Kroppa tapellut vastaan oikein huolella että RUOKAAAA KIITOS!!! 

Alkaa tulla jo luovutusvoitto itselleni. 

Kyllä siis vieläkin on sellainen heikko olo eikä jaksa mitään suuria suorituksia liikunnallisesti.

Lenkillä käyminen koiran kanssakin kyllä on jo suoritus. Tahtois toki enemmän ja pidemmälle kävellä mutta aina on joko heikko olo tai pissahätä tulee kesken kaiken.

Sydän muljauttelee välillä myös.

Täytyy myöntää että mä jo mietin eilen miksi valitsin tän tiukimman kun olisin vähemmänkin tiukan voinnut valita. Olihan siel vaikka mitä, oli 800, 1000 tai 1200 kcal.

Nälkä oli polttava todella. Toki sitä vieläkin on, mutta vähemmän.

Innostuin tästä valmentajalla käydessäni jotenkin niin, että päätin aloittaa todellakin. Se että saan noissa pusseissa kaikki ravinnot mitä tarttee päivän mittaan niin kiitos kyllä piisaa mulle!

Jos tuloksia tulee ja nopeesti, mä oon tyytyväinen. Painoa on sen verran paljon että tämmöinen pudotus on suorastaan kiitollinen alku hommalle.

Polttakoon nyt kroppa kaikki syömäni herkut pois kans kun on niitä himoinnutkin... :D

Voi kyllä mä ajattelen milloin mitäkin ruokaa, kyljyksiä, kaikkea lihaa vesi kielellä...sun muutakin. Mutta miksiköhän etenkin liha houkuttelee?

Joo, vettä tulee helposti lipitettyä reippaammin, koska ei oikein muullakaan voi täyttää vatsaansa.

Ja nestettähän kroppa tarvitsee paljon.

Vilutusta on ollut kaikkina päivinä paitsi tänään. Ei tarvinnut pukea töissä lisätakkia.

Tosin juuri alkoi paleltamaan taasen...

Joo, ketoosin pitäis nyt jo vaikuttaa koska ei oo sitä glykogeenivarastoa, ei ainakaan pitäis olla. Vatsa vaan edelleen kurnii ruokaa välillä mutta tyytyy näihin soppiin ja pirtelöihin.

Join justiinsa mansikkapirtelön, kun oon yleensä syönyt vain keittoja ja puuroja joka päivä. 

Nyt oli kyl mansikkapirtelön paikka, kun on lämmin päiväkin. :)

Päivä #3 Cambridgella...krapula ilman dokaamista jne.

Heräsin tänäänkin. Kyllä. Ja karmean heikko olo olikin. Lähes tykytteli tuo mun pumppunikin.
Huono olo ja heikotus. Darra ilman kännäämistä. Hip hurraa, olen vain Cambridge-paastolla taso ykkösellä!
Yökötti teekin aamulla, hermesetas oli seassa liian makeaa. En voinut juoda. Puuron eli omppu-kanelin vedin pakon edessä, etten ihan mene huonommaksi.
Töissä aamulla päädyin nappaamaan omista Egyptin tuliaislääkkeistäni Primperania. Päivän mittaan olo parani ihmeesti, ei ollut niin nälkäkään enää.
Havahduin parempaan olooni ja hämmästyin vallan. Joko se ketoosi nyt alkaa?
Töissä oli alku aamusta melkoista itsensä pakottamista työhön, oli olo mikä oli.
En kehdannut valittaa että miten huono olo mulla on.
Mutta oli todella niin heikko kuin olis kaikki energiat annettu. Ja todella vähän tuntui sydämessäkin pientä pompottelua, kuin lisälyöntiä olis tullut tai jotain.
Olen aiemminkin ketoosia harrastanut Atkinsin dieetin merkeissä ja tutut oli sinänsä olotilat. Silloin vaan kävi niin että oli niin huono olo että luulin olevani sairas ja yhden päivän olin saikulla.
Sitten olotila parani ja ketoosiin pääsinkin. En vain tiennyt miten heikko olo ensialkuun voikaan tulla.

Äkkiä tässä on makeasta oppinut pois. Hermesetas on vähentynyt 2:sta 1:een kahvissa sekä teessä.
Makeata kaffetta ei voi juoda! Saati teetä!
Pudotus on tähän aamuun mennessä -5,1 kg. Joskaan tuo ei ole vielä läskiä, vaan kuona-aineita, nestettä ja p***aa. Huomenna vasta se rasvan palaminen alkaa.
Oon toki iloinen että nyt tietää mitä sieltä on lähtenyt ja miten suuri osa painostamme on ihan "sitä itseään".

Joo, uskon että Primperan ihan auttoi nyt tänään pahimman läpi. Ihan kelpo lääke, joskin Suomessa sitä saa vain lääkärin määräyksestä.

Mietityttää, voin kokeilla miten kauan taso ykköstä jaksan ja missä vaiheessa sitä alan nousta tasoja ylemmäs. Valmentajan kanssa nää katotaan pitkälti.
Olisin toki saanut aloittaa vaikka taso 5:ltäkin, mutta katsoin nyt tehokkaimmaksi tämän, joskin se oli aika hurjan tuntuinen aloituksineen. Mähän en oo koskaan paastonnut ja on vaikea kuvitella olevansa nälässä. Mutta tulipa ainakin elimistön puhdistus sitten tehtyä.
Toivonpa, että huominen on helpompi ja vihdoin voisin paremmin, ettei olis kaiken aikaa enemmän tai vähemmän nälkä.

Au revoir!

Cambridge taso 1:lla maanantaina 22. heinäkuuta alkuun

Oli kyllä todellinen maanantaiden maanantai. Lomalainen ei tajunnut illalla että laittoi väärään aikaan herätyksen. Tuntia myöhemmin kuin aina ennen.
Ihme kumma, selvisin mä äkkilähdöllä koiran käyttää ja sitten duuniin joka on kivenheiton päässä melkein. Ja vielä AJOISSA. Hyvä mä!

Kyllä mä sadattelin ja hosuin, sähläsin ja koira kattoo että jaahas, tohinalla sitä tänään noustaankin.
Menin nukkumaan klo 0.45 lopulta sitten.
Sekin liian myöhään kun olis herättävä klo 5.30 viimeistään.
Kuinka ollakaan, olin täysillä kierroksilla, ajattelin alkavaa ENE-dieettiäkin.
Joka tunnin välein katsoin kelloakin, meinasin melkein nukahtaa mutta en. Klo 3.49 taisin viimeisen kerran katsoa kelloa minkä itse muistan.
En muista koskaan selvinneenin niin nopeasti töihin, mutta jäi kyllä kahvit keittämättä ja Cambridgen omena-kanelipuurokin valmistamatta syötäväksi.
Siinä sitten väsäsin valmiiksi minttu-suklaapirtelön lopulta ja join sen aamuraportin ohella. Ihan hyvää, mutta nälkää ei taltuttanut.
Nälkä oli jo siinä vaiheessa aika ihmeen kova.

Kahville lähdettiin ja join sitten kahvin mustana, ilman maitoa ja ihme kyllä, sain uppoamaan hermesetaksen makeuttamana montakin pikku kupillista.
Vettä ohessa niin, että vessassa oli muutaman kerran käytävä.

Rauhoittui nälkäkin kahvin juonnista ja vähän vedenkin litkimisestä.
Lounaalle mentyäni kyllä nälkä oli pahemman kerran ja oli taas aivan se ja sama vetää sitä kana-sienikeittoa joka oli kyllä ihmeen hyvää.
Mutta kiukkuinen fiilis rupesi nousemaan, pinnan alla kiehui. Yksikin väärä sana niin aargh!
Selvisin kuitenkin nälän kera työpäivästä kunnialla, vaikka eräs kiukkuinen deme-mummo yritti mua uhkailla nyrkillä kun ei ilmeisesti mun tyylistä tykännyt. Parin muun kanssa sujui aamutoimet ihan kivasti mutta tän kanssa kyllä olikin homma...Hyvä etten deme-puolelle koskaan lähtenyt.
Meinas oikeesti uhkailla mua nyrkillä vessassa, tai motata.

Mietin etten ehkä parhaimpaan aikaan ehkä valinnut tätä paastoa, koska nyt on 5 aamua edessä.
Tai koko viikolla. Mieluusti vaihdan edes yhden illan johonkin väliin.
Mielialat ailahtelee taas. Maailma on paska paikka -fiilis taas.
Kohta palaan näihinkin.

No, koska aamulla jäi puuro saamatta, otin sen päivälliseksi. Mitä ihmettä??? Nälkä helpottui!!!
Ihan oikeesti! Kiinteämpää kuitupitoista ruokaa. :)
Sillä pärjäsin nälättä muutaman tunnin, pyöräilin kirjastoonkin viemään lainakirjan ja lainaamaan uuden kirjan. Ajattelin josko alkais kirjoja lukemaan nimittäin....

Tietysti piti listata syitä, mitkä motivoi mua laihduttamaan. Tosin en osaa listata niitä, niin tiivistän ne tähän.

Tilanne on sellainen että pakko on nyt saatava se paino normaaliin. Koko aikuisiän olen ollut pullukka ja lihava, siitä lähtien kun 19-vuotiaana lihoin.
Olin järkyttynyt painostani ja läksin painonvartijoihin.
Onnistuin aina saamaan ainakin 14-15 kg pois.
Kun ikää alkoi olla 33 v. tai jotain, paino alkoi entisestään lisääntyä. Olin lihavampi kuin koskaan v. 2008 kesällä. Ero miehen kanssa tuli samana kesänä myös.
Karppasin työkaverin innostamana sitten 20 kg painosta pois. Mutta sitten kävi se, mitä en olisi halunnut. Painon putoaminen jäi jumiin. En tiedä, saatoin kyllä repsahdellakin.
Aika hyvin olin pysynyt aikani karppauksessa, mutta kuitenkaan en.

Tiistaina 23. heinäkuuta.

Camppauksen toinen päivä

Heikottanut on vähän koko päivän, etenkin aamulla ja töiden jälkeen.
Kuinka ollakaan, pöytä oli täynnä herkkuja töissä. Oli mansikkajuustokakkua ja toisenlaista kakkua. Sihteerikön nimipäivä oli ja hänhän kun on leipuri hiiva, varmasti tykkää itsekin syödä kovasti näitä ja vaikka mitä, niin pitihän hänen juhlistaa se nimipäivänsä kunnon kakkusilla.

Mä kärvistelin taukohuoneen nurkassa, jonne suosiolla eristäydyin koska en aikonut kakkusia syödä tietenkään vaikka mieli olisi tehnyt. Eipä tässä muu auttanut...itsepä valitsin ajankohdan paastoilulle. Eteenpäin on mentävä vaikka alku tiukkaa tekeekin.

Pudotus perjantaista oli siis -3,7 kg. Tämä jo motivoi aamulla, vaikka tiesinkin pudotuksen johtuvan nesteiden ja jätteiden poistumisesta vasta.
Neljäntenä päivänähän vasta se rasvan palaminen alkaa.
Edessä kolmas päivä vielä kärvistelyä ja toivottavasti sen jälkeen siis jo alkaa helpottaa.
Ensiksi siis tyhjenee 500 g:n painoinen glykogeenivarasto ja sen sitoma neste, jonka ansiosta nestettä lähtee.
Hupaisaksi nesteenpoistuman rinnalla tekee tilanteen veden ryyppääminen 3 l/vrk.
Vesi kyllä uppoaa mennen tullen näin alussa varsinkin, koska se myös hillitsee osaltaan nälkää ja suuta kuivaa. Töissä voi kansliassa helposti vetää jokusen mukin mennen tullen, ettei tarvitse taukohuoneessa kaivella vesipulloa esille ja kaadella siitä omaan mukiin. Pissatus ei ole enää niin runsasta enää kuin eilen.
Kerralla saattaa tulla jo isompia pissamääriä silti, joten rakko alkaa tottumaan näköjään runsaampaan nesteytykseen. Lähinnä tietty herättyäni unilta vielä.
Ummetus ei ole niinkään vaivannut kuten pelkäsin. Joskin ulostaminen on jo harventunut. Yllätyinkin tänään päivällä että kappas, ompi isompi hätä jo vessaan.

Aamulla omena-kanelipuuroa, lounaalla kana-sienikeitto. Keiton tein vain 2 desiin jotta se olis hieman edes täyttävän tuntuista. Tääkin on tilapäistä kunnes näläntunne häviää. Sitten teen kyllä ohjeiden mukaisesti 2,5 dl:aan.
Liivatetta aion perjantaina kans hankkia tehdäkseni mousseja näistä ruuista.
Kuulostaa hyvältä tämmöinenkin mahis, ettei tarvii vain pirtelöinä vetää ruokiaan.
Ajattelin ehkä ostaa torstaina liivatetta tai liivatejauhoa lähikaupasta, mikäli saan mentyä sinne mutta valmentajaltakin sitä saisi että voisin perjantainakin sitä ostaa.
Ehkä viikonloppuna sitten teen suklaa-, banaani- tai mansikkamoussen, kuka ties.

Makuehdotuksia voisin esittää Cambridgelle. :D Makkara vois olla hyvä kans, joku grillikylki...parsakaali...ai ai ai....kyllä ne maistuis!  ;-)

Nukuin siis iltatorkut kuten usein teen aamuvuoron jälkeen klo 17 -> koska olo oli vähän huono ja heikko. Näläntunnekin helpottaa kun nukkuu.
1,5 h. Kyllä se uni tuli eilenkin illalla, väsytti kyllä niin ettei kyennyt valvoskelemaan. Energiat minimissä. Joskin nukuin etenkin aamuyöstä kevyemmin, joku tyypillinen stressi taas aamuvuoroista.

Pian edessä iltalenkki koiran kanssa. Tänään pikkuisen pidempi lenkki kyllä kans tuntui eri tavalla, oli jotenkin niin heikko olo.
Jos sais mentyä nukkumaan.
Mä niin odotan kun pääsee aloittamaan paasto plussan! Tosin se olis hyvä vasta jättää 2-3 viikon päähän, nyt ajatellen tuota ruuanhimoa että hallitsisinko syömistäni, en ainakaan tässä tilanteessa.
Sitten myöhemmin.

Miksi päädyin siis pudottamaan painoani Cambridgellä?

Olin jo Xtravaganzassa 6 kk, mutta en silloin alkanut täysvauhdille, jotenkin sitä kammoksuin. Jälkikäteen ajatellen olisi kannattanutkin. Hukkaan meni koko homma joskin se on kalliimpi kuin Cambrige. Joutui maksamaan 69€/kk pelkästä sitovasta jäsenyydestä. Sen lisäksi yksi pussiateria 3,60 €. Ryhmätapaamisia vain 2x kk.
Itse olin puolivauhdilla mutta olin erittäin amotivoitunut noudattamaan niitä ohjeita.
Tulos oli varsin heikkoa. Ahdisti ns. jatkuva syöminen 3 h välein suositus.
Lopulta en enää viitsinyt edes. Mielestäni kaikki kirjan tehtävät oli turhanaikaista saivartelua ja typeriä, niinkuin rentoutus-ohjelmatkin.

Lopulta 30.6 pääättyi vaganza ja lomailin, sain ylipainoa lisää 5-6 kg...
Loma tuli ja meni, herkuteltu on vaikka miten ja milä, silti aina tyytymätön olo itseensä ja sen huomaaminen et piru sentään, oon vaan lihonnut. Työvaatteet oli entistä kireämmät. Tajusin että lihonnut oon.

Sitten kaveri hehkutti, kuinka oli tippunut reilu -37 kg 16 viikossa Cambridgella.
Asenteeni oli tähän asti vähän nuiva noihin pikadieetteihin ja varsinkin niukkaenergiseen.
En tiedä, en ole ennen suosinut näitä koska usein niitä on suomittu niiden haittapuolien takia kuten se ettei se opeta oikeaa syömistä ja lihot takaisin jne. jne. moitetta.
Totta toinen puoli. Ei se opeta tosiaankaan syömistä kun paastoat ja oot painonpudotusvaiheessa.
Onneksi kuitenkin on niin, että Cambridgen ohjelmassa ollaan huomioitu ihmisten ohjaaminen, valmentaminen niin, että voidaan nousta taso tasolta painon lähestyessä normaalia suurempiin kilokalereihin ja normaaliin ruokaan. Etenkin taso 6 kannattaa käydä, jolloin ollaan tasapainovaiheessa.
Se vaatii sitoutumista täysillä painonpudotukseen ja sen viemiseen loppuun asti.

Mä itse olen varautunut siihen itse, että jos alkaa tympiä, painonpudotus hidastuu liiankin kanssa tai olemattomaksi, valmentajan kanssa aion tämänkin vaiheen käydä läpi että mitä sitten tehdään.
Olen erittäin iloinen valmentajastani, hän on innostunut ja hyvä tsemppaamaan. :)))

No niin, ja ne syyt sitten.

1. Ylipainoa on paljon eli yli 30 kg ja haluan varmistaa nyt, että se paino todellakin putoaa myös vauhdilla alkuun. Motivaatiota nostaa hyvin paljon. En enää ihmettele, miksi reilusti ylipainoiset tätä suosivat. Projekti on varsinkin heille erittäin pitkä ja työläs saada painoa pois ja se motivaatio loppuu usein kesken itsepetokseen. Näin itsellänikin. 
2. En ole ollut aikuisiälläni normaalipainoinen. 17-vuotiaana painoin vielä 64-65 kg ja näytin varsin luisevalta kun kuvista katsoo. 18-19 vuotiaana saavutin yli 80 kg painon ja erään kerran kun painoani mittasin, se pysäytti. Pääsin 19-vuotiaana painonvartijoissa lähes normaalipainoon, mutta motivaatio jostain syystä loppui, ilmeisesti ihan siihen että paino jumitti jälleen.
3. Paino rasittaa huomattavasti paljon polviniveliä jotka muutenkaan eivät ole normaalissa kunnossa, kulumista on. Selässä alkavaa madaltumaa LIV-V nikamien välissä ja alkavaa fasettiartroosia 2 vuoden takainen LS-rtg -lausunto toteaa.
4. Mieli usein maassa, väsyttää sikana, en saa aikaiseksi mitään, itseluottamus vähissä. Väsymys vaivaa, ei jaksa tehdä paljoa, laiskottaa usein.
5. Hukutan iloni ja suruni ruokaan, herkuttelen niin makealla kuin suolaisellakin ruualla aika usein. Jäänyt päälle että suklaata on saatava joka päivä tai mitä tahansa muutakin välillä, jäätelö kesähelteillä hyvin maistui. Hyvin usein yksinään tulee vedettyä mitä tahansa koko pakkaus.

Että tässä näitä.