keskiviikko 30. huhtikuuta 2014

Vappua kohti maanantaisoturiksi opiskellen

Olen hiukan vissiin epätyypillinen ihmistyyppi kun en oikein Vapunkaan päälle tajua. Mutta sitä juhlii siitä ilosta että saa syödä munkkia ja simaa, tasan muuta tarkoitusta sillä ei mulle ole.
Lapsena ollessa vielä oli vappumarsseja, mutta niin nekin loppuivat sitten.
Taisi olla vasemmistoliittolaisten juttuja se. Hauskoja oli vappuvermeet, ns. torvet ja hatut, vappuviuhkat ja serpentiinitkin.

Nyt sain vapun vapaaksi, liekö sillä asian kanssa tekemistä kun pääsiäisen olin toivomukseni mukaan töissä. Joka tapauksessa yövuorot päättyi ja sen jälkeen on 2 vapaata.
Enkä taaskaan nukkunut tokan yön jälkeen pitkään, olin nuutunut koko päivän ja tänäänkin vähän.
Piinallista! :(

Niin se tilaamani Maanantaisoturin dieetti -kirja tuli luukusta sitten tänään ja minä sitä heti lukemaan.
Tokihan mä sen berliininmunkin lounaan päälle vedin ja 2 sellaista jäätelöpikaria, ei mitään kevyttä tavaraa taaskaan...
Ei kuitenkaan huvittaisi taas laittaa tätä hommaa läskiksi kun huomaan että oon taas pienentynyt ja kaventunut tässä. :-/
Mieleen tulee Liisa-valmentajan viestit myös.
Kyllä mä homman nyt kuitenkin aion handlata ja hoitaa kotiin!
Tsemppi on päällä kyllä. Tämä vappu vaan kyllä tuli tekosyyksi ja verukkeeksi vähän...

Mulla eilenkin meni sillä lailla plörinäksi että en syönyt mitään erityisempää kuin sen pirtelöni marjoilla ja banaanilla, sitten sen cheddar-salsajuustokastikkeella kananrinnan ja juustoperunat, jäätelöpallo ja kotona ainakin sen Nutrilett -patukan...jäi taas pirtelöitä säästöön.
Toki kävin vesijumpassakin kyllä.

Mitäpäs tässä, voisin lukea tuota kirjaa osan iltaa vaikka...mutta tuli kutsu Vantaalle ja ainehdin sinne lähtöä miettien että milloin ja miten, se on oma hommansa siellä kulkeminen kuitenkin, ei tästä noin vaan oteta ja lähdetä nimittäin. Se on oikeasti lähteminen varsinkin kun koira kulkee matkassa.
Ja mielessä pyörii kuinka ruuhkaisaa voi junassa olla jo klo 16 Hesaan päin mennessä ja koira siinä mukana. Ei ihan houkuttelevinta näin tämmöisen ryyppäjäisjuhlinnan keskellä.
Mieluiten menis autolla...
Katsotaan. Ihanaa kun on vapaata taas nämä 2 päivää enivei...ja mä oon väsynyt tänäänkin kuin raato. :-/ On se silti vaan jotenkin toi lähteminen niin lähtemistä..plaah.

Tekisi mieli ennemmin treenata nyt vaan ja nauttia olemisesta toisaalta. :)

maanantai 28. huhtikuuta 2014

Slankaa yössä

Vähän sain tuotakin eeposta luettua, lähinnä kahvakuula-asioista oli juttua, kisailuista lajissa ja muuta hepreaa asiasta. En ole tarpeeksi vielä päässyt lajiin sisälle niin kisajutut ei ehkä nyt osuneet tässä oikeaan osoitteeseen.
Hyvä jos kuntoilun kannalta lajia harrastamaan nyt alkaisi. 
Jollain tapaa jännä laji joka mielestäni tuntui niska-hartiaseudun alueella avaavasti jopa.
Ehdottomasti aion jatkaa ja hankkia luultavasti omankin kuulan.
Hassunnäköisiä jotkut pystypunnerrukset kisavideoilla, kisailijat vetivät robottimaisin ottein kuulaa ylös. 
Siitäkin huolimatta sanon että treenattu olo hyvinkin tulee ja lämmin.
Itse en tietenkään kisaurasta lajissa ole haaveilemassa.

Odottelen josko kuitenkin saisin vapuksi jo kotiin kirjasen maanantaisoturin dieetti jotta pääsisin paremmin perille siitäkin ruokavaliosta.

Jatkan tässä selviytymistaistelua pari kolme tuntia jotta selviäisin hereillä tästä ensimmäisestä yövuorosta. Höyhensaaret kutsuvat kovaäänisesti!



lauantai 26. huhtikuuta 2014

Maanantaisoturiksi valmistautumassa

Koska alan niin olemaan kyllästynyt pirtelö-kitudieetteihin niiden tehosta huolimatta, aikomuksenani on ollut kuitenkin oppia elinikäinen syömisen hallinta ja valintojen tekeminen joka on minunlaiselleni ihmisille parhain ja järkevin asia.

Olen oppinut jo tuosta kirjasta paljon suuntaviivoja joita Varpu tahtoi mulle kertoa viestissään.
Mulla on todella jano saavuttaa nopeasti se mitä haluan eli normaalipainon.
Mutta...tuossa kirjassa sanotaan suoriksi mitä ajatellaan pikadieeteistä ja näistä eri dieettivaihtoehdoista.
Ei olekaan karppauksessa sen suurempaa tietä onneen eikä taikaa, mitä moni tahtoo uskoa.
Kun voi on päästetty pannasta, on kääntynyt voin kulutus ja kermallakin läträäminen nousuun.
Ei se kuitenkaan tarkoita sitä että voita tulee ahmia saati kermalla mielin määrin ei voi läträtä lihomatta.
Myös kookosmaito ja öljy ovat samassa energiakategoriassa, niitäkään ei voi mielin määrin kiskoa.

Kirjassa kielletään käryttämästä voita ja kasvisöljyjä liiemmälti, koska ne muuttuvat jopa myrkyllisiksi.
Kookosöljy ei muutu kuumennettaessa epäterveelliseksi.

Mielestäni tuo kirja lähestyy laihduttamista ja painonhallintaa hyvin tervejärkisestä näkökulmasta.
Meillä ihmisillä on kiire tuloksiin ja fitness-kulttuurin ihannointi on aiheuttanut ääri-ilmiöitä jopa ja syömishäiriöitä.
Hätkähdin oikein kun Varpu sanoi minulle että mulla on lähtenyt homma lapasesta nyt oikeasti kohti syömishäiriötä. Näillä erittäin niukkaenergisillä dieeteillä pitkään eläessä se riski todella on olemassa.
Mulla oli mennä lähes terveys tämän homman kanssa.

Sain kuulla eräässä Kilpirauhasryhmässä myöskin kunniani kun kerroin kerran syksyllä syöväni vain 800 kcal päivässä.
Itsekin kun olen hypotyreoosia elämäni ajan sairastanut, ei tee hyvää kilpirauhaselle oikeasti näin matalaenergiset dieetit. Silti olen riskit ottanut vaikka tiedän että se voi pahentaa vajaatoimintaa ja jopa kokonaan blokata sen toiminnan ja aiheuttaa häiriöitä.
Myöskään kehon hormonitoiminnalle tämmöinen ei tee kovin hyvää.
Ajattelinkin tilata vielä kirjan Maanantaisoturin dieetti ja valitettavasti ostin kalliilla kun Varpulta olisi saanut n. 5€ halvemmalla. :-/
Aina yhtä hätäinen olen!

Mutta oikeasti, kiinnostaa mua syödä sillä tavalla että kaikki ravinto on sopivassa suhteessa ja ennen kaikkea mielihalujen hallinta on oikea haaste.
Mulle on nuo Varpu Tavin neuvot tulleet erittäin käyttökelpoisiksi koska kärsimme samasta sairaudesta.
Olen aika ajoin toisinaan sähköpostitse konsultoinut häntä jostain asiasta.
Varpu Tavin ja Kukka Laakson mukaan kilpirauhasen vajaatoimintaa kärsivän on karsittava sokeri pois koska se aiheuttaa elimistön tulehdustilan.
Intiaanisokeri ja stevia ovat sallittujen aineiden listalla. Resepti löytyy myös siihen kuinka sokerinhimosta voi irrottautua.

Kunhan saan tämän homman alkuun, aloitan uuden blogin ja ilmoittelen siitä sitten tässä blogissa.
Periaatteessa nyt on oikeasti tarkoitus jättää taakse kitudieetit sitä myötä kun viimeisen pirtelöni vetäisen huiviini. Budjettinikaan ei oikein kestä näitä pirtelödieettejä olen laskeskellut.
Onhan tässä jokunen kilo lähtenyt jo ja siihen olen tyytyväinen.
Mutta jatkossa on tarkoitus lähteä uutta oppimaan, mielenhallinnan avulla toimimaan.

En toki pysty kertomaan järkevästi tänne mitä kaikkea hyvää ja järkevää olenkaan löytänyt tuosta kirjasta ja se on vielä kesken lukematta. Ahmin mielenkiinnolla asioita.
Olen iloinen että tuollaisia maalaisjärkeä käyttäviä ihmisiä todella on ja vaivautuvat opastamaan ilman suurempia lisenssimaksuja, pienihintaisilla kirjoilla ja välillä sähköpostikonsultaatiollakin vähän antamaan neuvoja.
Ei käy kukkaron päälle varmasti vaikka jatkossa pitäisi pyrkiä etsimään enemmän luomua niin lihassa kuin kasviksissakin. Olen valmis kuitenkin uutta elämää maanantaisoturina elämään. :)


perjantai 25. huhtikuuta 2014

Hyvin menee

Kas näin, siis taas on viikko vierähtänyt sitten. Energiaa oli vielä kun päivä päättyi, oli nätti ilma ja ihanan lämmintä, niin energiat hupenivat sitten.

Maanantaisoturit- kirja kolahti lopulta postiluukusta toissapnä ja en kyllä maksaisi 90 sentin "pikalisää" tästä yli viikon toimituksesta, en ainakaan mielelläni.
Kirja on hyvin järkevällä tyylillä kirjoitettu. Pisti taas miettimään tämän niukistelun ja tiukistelun terveellisyyttä ja mielekkyyttä.
Mulla on kyllä hyvä draivi päällä mutta kyllä sitä miettii että mitäs sitten kun tämä loppuu, millä ylläpidän painoani ja sit toisekseen aika hinnakastahan touhua tämä on.
Että kyllä nyt olis viimeinen aika saada jotain aikaan oikeasti.
Aion tässä kohta käydä lukemaan kirjaa loppuun vielä.
Mutta ajattelin poiketa vähän kertomaan kuulumisiani.

Investoin kehonkoostumusvaakaan sitten joka on Omron-merkkinen eikä niin "ammattimainen" kuin tuo perhekehonkoostumusvaaka mitä nuo valmentajat käyttävät.
Rasvaprosentti huiteli paljon ylempänä kuin siinä vaa'assa. Ihme mutta yhtäkkiä se olikin tippunut 39:stä jonnekin 35:een.
Mutta ainakin tarkempi vaaka luulisi olevan ja näyttävän suht samaa kuin nämä kalliimmat versiot.
Vanha Soehnleni näyttäis heittävän n. 300 g alemmaksi painoni ettei sekään nyt aivan toivoton ole kun on ollut vaakoja joissa on jopa 2 kg:n heitto alaspäin.

Toinen uusi kokemukseni oli käydä vihdoin kahvakuulailutunnilla. Sekin oli ihan jees juttu, parempi kuin uskoinkaan. Muutama liike oli todella hyvän tuntuinen.
Olen pelännyt satuttavani selkäni siinä tms.  mutta eihän siinä kuinkaan käynytkään. Hyvältä tuntuu pään ympäri pyöritykset niska-hartioissa eikä mikään muukaan liike pahalle noista tuntunut.
Yllätyin miten helposti pääsin jopa kuulan avulla istuma-asentoon asti vatsalihasliikkeessä lattialta. Pitää kokeilla pääsisinkö ilman sitä painoa yhtä hyvin. Nimittäin siinä tapauksessa mun vatsalihakset on todella paremmassa kunnossa! Eli sit ei ole hukkaan mennyt cx worx. :)
Voisin jossain vaiheessa hankkia varmaan oman kuulan kun oikein innostun.

Palatakseni Maanantaisotureihin, kirja on fiksusti kirjoitettu todella ja päädyin tilaamaan sen dieettikirjan, jota oli käytetty kirja enää myytävänä Bookyssa. Uuden veroinen kuulemma.
Varpu sanoi itse että hänellä vielä on näitä kirjoja jos tarvitsee hankkia.
Mutta perehdyn nyt sitten myös huolella tuohon kirjaan ja kirjoittelen tänne enemmän sen pohjalta, kun saan asioita sisäistettyä.

Sen verran sanon että kuurit ja dieetit, kitudieetit jne. saavat kyytiä ja samoin nykypäivän hullu treenaaminen sekä fitness- kulttuuri, nykyajan tempo ja vaatimukset miltä pitää näyttää.
Kahvakuulailua tarjotaan myös eräänä lajina vielä jossain kohtaa ja tuskin maltan odottaa, mitä sieltä ilmenee.

Mutta nyt pohdintaa taasen näihin asioihin, käyn kirjan kimppuun taasen kera vesipullon aurinkoiseen makkariini, jossa toivottavasti ei heti ainakaan uni tule simmuun.

maanantai 21. huhtikuuta 2014

Pääsiäispyhien viserrystä...

Hyvin on nyt mennyt, mieliteot melko hyvin hallinnassa olleet myöskin.
Paino ei pompannut eilisestä herkuttelusta mihinkään eikä jäänyt fiilis että pitäis jatkaa mitään herkutteluita.
Tänään olisi illalla taasen cxworxia jonne suunnistaa aion ja funtsin tuota salilla käyntiäkin, kuinkahan sen toteuttaisi. Jotenkin on into hälventymään päässyt tuossa ravaamisessa kietämättä tuolla vaikka kuntoilu onkin ihan jees homma.
Cxworx on kuitenkin ollut mun suosikkini kaikista näistä ja mietin tässä kun ei meinaa sujua se yksi liikesarja joka on tooosi haastava selälle, että käytävä siellä vain silti on koska ei oo selkä kipeytynyt eikä kärsinyt sen pahemmin siitä. Se vaan että on niin pitkä ja vaativat liikesarja että selkä ei jaksa vaan se notkistuu mitä se ei saisi tehdä.

Tekisi mieli tässä jokunen leffa Netflixistä kytätä. Ruoka vähän pyörii mielessä tässä myös. Meinaa vissiin tulla kohta lounasaika näillä merkein.
Ilmakin on kuin morsian.
Deittisivulla on jos jonkinnäköistä sutinaa tai viestejä pukkaa suurempaa vauhtia kuin pystyn keskittymään, mutta onneks sellaisilta vaihtoehdoilta jotka voin hyvin vain ohittaa tässä vaiheessa.
Ja tämähän on ulkomaalainen deittisivusto tai oikeastaan maailmanlaajuinen.
Siitä johtuen tulee sitten mitä tahansa viestiä ja tyypeiltä jotka epäilyttää ovatko ihan oikealla asialla.
Näissä asioissa oon oppinut kyllä suodattamaan, mulle tää nyt on vain tämmöinen kokeilu onko viehätysvoimaa tms. Tai suoraan sanon että mä ajauduin sinne sivulle ihan vahingossa kun selvitin noita amerikkalaisia pituusmittoja :D...mä kun en osannut päätellä miten pituus muunnetaan jalasta sentteihin ja mulle selvisi että jenkit käyttävät pituusmitoissa sekä jalkaa että tuumia samaan aikaan, mutta ei tuon sivuston kautta vaan erään amerikkalaisen kertomana...kun koetin selvittää hänen pituuttaan muuntimilla ja se heitti ihan vika suuntaan! :D
Ei tietenkään imartele sellaiset viestit jotka selvästi ovat onnenonkijoilta.
Huomaa kuitenkin että keväällä piristyy ja nämä luonnolliset tarpeet löytää elämänkumppani samoin virkistyy ;-).

Pääsiäisen herkut eivät tosiaankaan tuonut gramman grammaakaan eilisen illan syönneillä vyötärölleni. Vähän jännitti kuinka käy kun äidin pöydässä oli sellaiset tarjoilut että juusto-perunagratiini, broileria eli todella herkullista ja täyttävää ruokaa. Tuli aika äkkiä pienentynyt kupuni näistä täyteen.
Sen lisäksi yksi Angry birds yllärimuna jonka suklaa oli yllättävän hyvää, kermaista banoffee -kakkua Lidlistä sekin...oli mun suosikkini ja palasessa kakkua on siis lähemmäs 300 kcal...
Oli hyvää rahkapullaakin. Kaikki maistui paremmin kuin hyvin ja maha äkkiä täyttyi.

Ollaan erään kaverin kanssa nyt juteltu tästä syömistavasta kuinka usein syödään ja hänkin oli nyt ilokseni tajunnut että usein ja vähän syödään. :)
Mäkin mielelläni söisin paljon kerralla mutta harvoin, mutta parempi tapa oikeasti olisi 3 tunnin välein tankkaus, vähän kerralla.
Maha ei totu suuriin annoksiin sillä tahdilla jos pitää sen kohtuullisen annoksen kohdillaan.
Karpatessahan söin 3 ateriaa päivässä ja hyvin jaksoin 5 tuntiakin maha tyhjänä, mutta mutta...karppauskin on mielestäni pitemmän päälle turhan yksipuolinen ruokavalio ja mä sitten väsyin siihenkin.
Mutta laihdutit sitten elämäntapamuutoksella pelkästään eli annoksia vähentäen ja syömisiä järkeistäen mikä on toki hyvä ja paras tapa, tai sitten osapaastolla, niin sisäistettävä on syömisessä muutamia asioita siitä huolimatta ja se asennemuutos on se mikä auttaa.
Jos ei ole sitä, niin turha edes odottaa muutoksia olemukseensa.
Näin sanoi mm. valmentajani. Mulle tuli uusi tsemppi päälle samoin ja oon paremmin taas pärjännyt.

Opeteltavaksi jäi nyt sitten mielihalujen hallinta ja sen sisäistäminen että en tarvitse enempää ruokaa kuin mahaani mahtuu ja on energiamäärältään tarpeellinen mulle.
Siinä on opettelemista myös että mä en syö kerralla koko namipussia tai sipsipussia tai mitä tahansa ruokaa. Sehän lähtee todellakin asenteesta että mä annan itseni tehdä sen että syön 500-1000 kcal karkkipussin kerralla. Näinhän se menee.
Mä TAHDON oppia uudet tavat, sisäistää ja ymmärtää että mistä on kysymys, jos ahmin.
Nyt jo alkaa olla liian makeat leivokset sellaisia että ei pysty eikä tee mieli syömään.
Ennemmin söisin pullapitkoa täytteen kera kuin makeata juustokakkua.

Mutta jos painelisi muihin puuhiin ja lounasta väsäämään.
Glada Påsken! Hyvää pääsiäistä!

perjantai 18. huhtikuuta 2014

Slankalla vielä jatkuu tavoitepainoon

Tulin siihen tulokseen nyt että tarvitsen tukea ja mentoria sekä tehokasta laihdutusta, joten jatkan tätä parisen kuukautta tälleen vielä. 
Valmentaja kävi eilen ja paino oli samassa kuin 2 viikkoa sitten, mutta se johtunee naisellisista vaivoista todennäköisimmin. Heti tänään oli pudonnut n. 1 kg eilisestä.
Illalla söin kyllä vielä yhden suklaa-kinuskimämmin ja suklaamunan...
Mutta Liisa sanoi tosiaan näin että oon antanut ns. Luvan itselleni ahmia ja toimin sen mukaan sitten.
Se pitää osata katkaista alkuunsa.
Siinäpä harjoittelua tästä eteenpäin!
Tunnen olevani taas vahvoilla tunnistaeni tämän mahdollisuuden ja hyvän harjoittelun jälkeen löydän varmasti tämän kadonneen itsekurin sekä mahdollisuuden muuttua tässä. 
Vielä kun aikanaan opin syömään tarpeeksi mutta ei liikaa niin siinäpä ilon paikka. :)

sunnuntai 13. huhtikuuta 2014

Uusi sivu kääntyköön

Taas kirjoittelemassa. Herranjestas miten paljon asiaa tuli taasen!

Tein suuren työn kun pudotin 25 kg joista 5-6 kg palautui. Rupesi ahdistamaan painon noususuhdanne kun lisäsin päivittäistä energiamäärääni. Valmentajan kanssa meni kädenväännöksi mihin painoon tähtään ja lopulta tuli dumppaus kesken kaiken tasolle 6 ihan oman onneni nojaan.
Maksa-arvot oli nousseet kaikki aika lailla ja huolestutti lääkärit.
No sanotaan että ei vielä huolestuttavan suuria olleet kaikki arvot koska mm. ALAT tai ASAT nousevat hurjasti kun on maksatulehdus päällä.
Sanovat että laihdutus, etenkin rankka sellainen nostaa maksa-arvoja.
Mystisintä oli kuitenkin se tässä jutussa että kun jätin pelkästään Cambridge- pirtelöt pois, kaikki arvot normalisoituivat. Ruokailu ei merkittävästi muuttunut mitenkään.
En meinaa ollut enää pelkillä pirtelöillä, söin kuitenkin ohella ruokaa.

Nyt perjantaina 11.4 tulin siihen tulokseen että mä oon hullu kun kiusaan itseäni tällaisella kitudieetillä.
Olin jo herkutellut useina päivinä ja S-koon sekä 36 numeron työhousut kiristivät taasen.
Yhtä tyhjän kanssa, tuntui siltä.
Sen lisäksi syntyi skismaa Slanka-valmentajan kanssa noista maksuista lähinnä, koska mielestäni en saanut aivan selkeää kuvaa mitä hän aikoi viime käynniltäni pulittaa eikä puhunut selkeästi siitä tapaamisessamme. Tuli kieltämättä kuva että homma olisi johdateltu niin että joudun pulittamaan 30 €. Ei se maksu sinänsä ole suuri yksinään mutta kun ne pirtelöt maksavat myös oman osuutensa ja uskon hänen niistäkin saavan oman osuutensa silti, koska niiden myyminen on eräs kulmakivi hommassa.
Ja kyllä siinä tulee hintaa kun niitä pirtelöitä ostelet.
Mä luulen että jatkossa tilailen vain nettikaupasta niitä jos koen tarvitsevani niitä taas.
Nyt kai pitää nämä pois käyttää ja sitten alan maanantaisoturidieetille.
Sovellan nyt tyyliin 1200 kcal jokusen päivän kunnes pirtelöt on pois käytetty.
Lisäilen energiaa vähitellen siis ja nautiskelen mielelläni ruuasta ennemmin kuin kiellän kokonaan sen.

Varpu Tavin kirjan Aidon kauneuden metsästäjät ostin Elisa Kirjasta ja sitä tässä olen kans lukenut mielenkiinnolla ja herätellyt itselleni luottamusta siihen että mä pärjään kyllä kun alkuun pääsen.
Mutta pois jää nyt kituilut, tänään en kituile enkä kituillut eilenkään.
Niin en aikonut huomennakaan kiduttaa itseäni.
Aion elää, syödä ja voida hyvin.

On muuten varsin kolea sää tänään, ei kaipaa yhtään kylmää vettä saati jäisiä pirtelösmoothieita.
Äsken vetäisin minttu-suklaapirtelön kahvin kera.
Pian täytyy taas koira kävelyttää ja nyt kyllä puen sille haalarin niin ei tuu roskaa niin paljoa.
Päivälenkillä sai se reppana takiaisia sitten käpäliinsä ja olikin siinä pieni nyppiminen noista takkuisista karvoista. Shampoo edesauttoi sitäkin työtä osaltaan...

Jos tässä sitten menis cxworxiin illan viimeiseksi iloksi ja jos sen jälkeen saunaan pääsisi suoraan niin avot! :)

Sunnuntain kuulumisia (palmusunnuntai)

No niin, taas on ollut tekosyitä herkutella. Kaverin kahvitin joka ei päässyt synttäriviikonloppuna käymään.
Tekisi mieli kyllä oikeasti juhlia ja irrotella, kun pistin Cheekin tuohon soimaan.
No, kyllä mä vielä sen järjestän. :)

Lukijoita tällä blogilla näkyisi olevan alle 20, kerralla lukenut 14 henkilöäkin tai samaisen päivän aikana. Olisi toisaalta kiva tietää, onko täällä oikeita lukijoita vai onko nämä botteja.

En näe hirveän mielekkäänä olla jatkuvalla "dieetillä" tyyliin ei koskaan ei mitään milloinkaan saa syödä. Tuntuu että Varpu oli ihan oikeassa että mulla on homma lähtenyt lapasesta jo ajat sitten.
Pitäisi ottaa järki käteen ja alkaa oikeasti miettimään syömisiä eikä sitä mitä ei saa syödä.
Kääntää positiiviseen suuntaan kuten tuo Slanka-valmentajani Liisa sanoi.
Positiivista ajattelua.
Luulen että en jaksa enää kauaa paastoilla, keho on saanut ihan kyllikseen tuota rääkkäystä jo viimevuonna.
Suurin haaste on pistää syömiset uusiksi niin että syön kevyesti kuitenkin tyyliin viikolla ja viikonloppuna jotain erikoista ja järjen kanssa.

Maksan nuo valmennukset ja pirtelöt tiistaina ja sen jälkeen peruutan seuraavan tapaamisemme sen Slanka-valmentajan kanssa koska en aio enää paastoilla viikkokaupalla. En edes osapaastoilla.
Otan nyt onkeeni Varpun ohjeista ennen kuin on liian myöhäistä.
Osasyy lienee myös se kalleus tuossa valmennuksessa ja se kulkeminen sinne on aikaa vievää ja valmentaja ottaa hintaa sen perusteella. Ehkä se on hänelle reilua saada korvaus täydeltä tunnilta ja kuljettamisesta kotiinsa mutta olisin mä voinut kävelläkin sinne jos olisin tiennyt miten hän perii maksut multa. En ollut ajatellut oikeasti että hän aikoo viettää tunnin kerralla kanssani joka kerta ja jaaritella kaikkea...kaikki kunnia hänen työlleen toki mutta kalliiksikin tämä mulle käy.
Tästä lähtee uusi suunta elämälle taas enkä anna mahdollisuutta kuitenkaan entiseen paluulle.

Nyt sitten se todellinen haaste alkaakin että miten syön arkielämässäni ja vältän pahimmat sudenkuopat.
Kalorilaskuria pidän tukenani myös.
Huh...onneksi tajusin nyt itsekin ettei ole hyvä olla enkä pysty liian tiukalle enää.
Nyt on elämänmuutoksen aika sitten, ei enää kitudieettien...

perjantai 11. huhtikuuta 2014

Mitä mitä?

Sisso sentään, synttärit oli sitten killeri mulle. Joka päivä jotain mussutettavaa hyvää ollut ja sen tuntee työhousuissa ja muutenkin reisiseudussa että vatsa-pepun seudussa. EI NÄIN.
Enkä oo päässyt edes jumppiin hetkeen. Kaikki kostautuu, voi p-le.
Iltavuorot on kivoja sinänsä mutta vievät mahiksen aamu-unisen kuntoiluun pahasti.
Meikäläistä ei saa ennen klo 9 minnekään vuoteesta.

Jäin tähän nyt kirjoittelemaan kun mieleen aamuyöstä tupsahti tämäkin kun heräilin ennen herätyskelloa, olisko nyt kuitenkin parempi kohta siirtyä oikeasti ruokavaliolle syömään sen verran tarpeeksi, ettei olisi sellaisia ahmisikohtauksia yhtäkkiä.
Rupeaa meinaa tuntumaan että olisi ehkä kuitenkin mielekkäämpää oikeasti opetella sitä oikeanlaista ateriamallia kuin ikuisesti vetää pirtelöitä.
Ajattelinkin tästä kirjoitella nykyiselle valmentajalleni.
Tokihan tämä ene-dieetti on tehokasta mutta onkohan tämä kuitenkin oikeasti aika lopettaa jo pikkuhiljaa?
Ei tämä mitään mielekästä ole oikeasti, ei voi oikeata ruokaa opetella syömään.
Luulenpa että tulen tästä pikkuhiljaa luopumaan oikeasti.
Jälleen on kyse oikeantyylisestä ruokailusta enkä enää oikeasti jaksaisi pirtelöillä elellä pitkään.
Se houkuttelee jopa enemmän kuin tämmöinen kituuttelu.
Pitäisiköhän tässä oikeasti alkaa varaamaan ravitsemusterapeutille aikaa jonoista huolimatta?
Näköjään pitäis erikoislääkärin lähete olla sellaiseen. :-/
Pitääpä selvitellä enemmän tätä puolta asiassa, mutta nyt hei oikeesti...pakko saada itseni raiteilleni tässä asiassa.
Mielestäni tää on mennyt hiukkasen kyllä liian pitkälle että edelleen osa-paastoilen vaikka itse Varpu Tavi suorastaan kielsi mua enää kiusaamasta itseäni.
Nyt koen itsekin kiusaavani itseäni.
Toki ei houkuta palata entisiin lukemiin missään tilanteessa...

Menen hakemaan kehonkoostumusvaa'an pian tuolta postista ja vilkaisenpa vielä kummoiset patterit pitäis hankkia sillekin. Epäilenpä ettei ole yhden yhtäkään valmiina pakkauksessa.
Kyllä tää on hemmetinmoista tahkoamista...
Kun ei voi olla normaali ihminen joka ei liho tuosta noin vaan. :(

Mut hei, palataan!
Motivaatio hyppii ees sun taas tässä, välillä käy korkeella ja kovaa, uskon itseeni ja sit kun repsahdan TAAS, ei enää sitäkään vähää.
Siel tihkuttelee vettä nyt vähän, toivon mukaan ei kovasti ala satamaan vielä.
Pitäis samalla ostaa Anttilasta edullinen pullo sylinterillä joka pitää veden viileänä ja raikkaana, oli edullisempi kuin Avonin myymänä.

tiistai 8. huhtikuuta 2014

Synttäriä ja herkutteluja

Vähän nyt venähti tuo synttärijuhlinta kun joka päivälle erikseen oli vieraansa. Siinä vähän joutui itsekin syömään noita herkkuja mitä tein. Hyviähän ne oli mutta sitä rasvan määrää ja hiilareiden...
Tilaukseen nyt laitoin oman kehonkoostumusvaa'an sitten, kun haluan itsekin seurailla ja kokeilen tosiaan onko tuo vaaka Omron-merkkisenä samassa kaliiberissa kalliimman kehonkoostumusvaa'an kanssa. Halvempi ja yksinkertaisempi versio on, mutta toivon mukaan tarkempi kuin Soehnleni jonka aikanaan joskus ostin Hobby hallilta myöskin ja oon niin pitänyt että se olisi tarkka. Mutta eipä tunnukaan olevan.
Tämä antaisin mulle mahdollisuuden seurata siis tarkemmin painon ja muiden arvojen kehitystä itsekseni enkä olisi niin riippuvainen valmentajan vaa'asta ja siellä käynnistä kun se yllättäen ilmoittelikin että ottaisi 30€ käynnistäni...sen päälle viel pirtelöt pitää maksaa niin huh huh, pidemmän päälle ei onnistu kyllä. Tosin 2 viikon välein olisi käynnit niin silti mä haluan maksaa hieman vähemmän jos vaan mahdollista.

Joo epäilen että ainakin kilo tai kaksikin on nyt tullut takaisin vaikka pe-aamuna näytti vielä tilanne niin hienolta ja paino oli edelleen laskussa.
Nyt ei auta muu kuin palata ruotuun enkä nyt ala enää herkuttelemaan joka päivä.

Mietin josko menisin uimalaan katsomaan olisko sitä henkilökunnan jumppaa entiseen aikaan, siis vesijumppaa. Olis aikasta kiva taas käydä siellä. :D
Lady Atlaksessa ei tänään varsinaisesti näyttäisi olevan "mun jumppia" eli cx:ää eikä Sh'bamia (josta ei mun polvet kyl tykkää).  No RVP vois olla kokeilemisen arvoinen kyllä. En tiiä, ennemmin käyn CX:ssä edelleen...se meinaa kohdistuu syviin lihaksiin luultavasti paremmin.
Pilates on ihan jees mutta en oikein oo päässyt jyvälle tuon ohjaajan tyylistä, se on niin erilainen kuin aiemmat.
Body Combat ei oo mun juttu ja pump on ihan okei mutta jumittaa paikat herkästi mulla äkkinäisesti jos aloitan.
Saliohjelmaa vois mennä taas tekemään mutta mutta...jos mä vesijumppaan menen niin en mä enää sen jälkeen salille lähde kyllä :D.
Mut hei, nyt lounasta naamaan ennen ku menen...

Slankaillaan siis kombilla ;).