Sisso sentään, synttärit oli sitten killeri mulle. Joka päivä jotain mussutettavaa hyvää ollut ja sen tuntee työhousuissa ja muutenkin reisiseudussa että vatsa-pepun seudussa. EI NÄIN.
Enkä oo päässyt edes jumppiin hetkeen. Kaikki kostautuu, voi p-le.
Iltavuorot on kivoja sinänsä mutta vievät mahiksen aamu-unisen kuntoiluun pahasti.
Meikäläistä ei saa ennen klo 9 minnekään vuoteesta.
Jäin tähän nyt kirjoittelemaan kun mieleen aamuyöstä tupsahti tämäkin kun heräilin ennen herätyskelloa, olisko nyt kuitenkin parempi kohta siirtyä oikeasti ruokavaliolle syömään sen verran tarpeeksi, ettei olisi sellaisia ahmisikohtauksia yhtäkkiä.
Rupeaa meinaa tuntumaan että olisi ehkä kuitenkin mielekkäämpää oikeasti opetella sitä oikeanlaista ateriamallia kuin ikuisesti vetää pirtelöitä.
Ajattelinkin tästä kirjoitella nykyiselle valmentajalleni.
Tokihan tämä ene-dieetti on tehokasta mutta onkohan tämä kuitenkin oikeasti aika lopettaa jo pikkuhiljaa?
Ei tämä mitään mielekästä ole oikeasti, ei voi oikeata ruokaa opetella syömään.
Luulenpa että tulen tästä pikkuhiljaa luopumaan oikeasti.
Jälleen on kyse oikeantyylisestä ruokailusta enkä enää oikeasti jaksaisi pirtelöillä elellä pitkään.
Se houkuttelee jopa enemmän kuin tämmöinen kituuttelu.
Pitäisiköhän tässä oikeasti alkaa varaamaan ravitsemusterapeutille aikaa jonoista huolimatta?
Näköjään pitäis erikoislääkärin lähete olla sellaiseen. :-/
Pitääpä selvitellä enemmän tätä puolta asiassa, mutta nyt hei oikeesti...pakko saada itseni raiteilleni tässä asiassa.
Mielestäni tää on mennyt hiukkasen kyllä liian pitkälle että edelleen osa-paastoilen vaikka itse Varpu Tavi suorastaan kielsi mua enää kiusaamasta itseäni.
Nyt koen itsekin kiusaavani itseäni.
Toki ei houkuta palata entisiin lukemiin missään tilanteessa...
Menen hakemaan kehonkoostumusvaa'an pian tuolta postista ja vilkaisenpa vielä kummoiset patterit pitäis hankkia sillekin. Epäilenpä ettei ole yhden yhtäkään valmiina pakkauksessa.
Kyllä tää on hemmetinmoista tahkoamista...
Kun ei voi olla normaali ihminen joka ei liho tuosta noin vaan. :(
Mut hei, palataan!
Motivaatio hyppii ees sun taas tässä, välillä käy korkeella ja kovaa, uskon itseeni ja sit kun repsahdan TAAS, ei enää sitäkään vähää.
Siel tihkuttelee vettä nyt vähän, toivon mukaan ei kovasti ala satamaan vielä.
Pitäis samalla ostaa Anttilasta edullinen pullo sylinterillä joka pitää veden viileänä ja raikkaana, oli edullisempi kuin Avonin myymänä.
Enkä oo päässyt edes jumppiin hetkeen. Kaikki kostautuu, voi p-le.
Iltavuorot on kivoja sinänsä mutta vievät mahiksen aamu-unisen kuntoiluun pahasti.
Meikäläistä ei saa ennen klo 9 minnekään vuoteesta.
Jäin tähän nyt kirjoittelemaan kun mieleen aamuyöstä tupsahti tämäkin kun heräilin ennen herätyskelloa, olisko nyt kuitenkin parempi kohta siirtyä oikeasti ruokavaliolle syömään sen verran tarpeeksi, ettei olisi sellaisia ahmisikohtauksia yhtäkkiä.
Rupeaa meinaa tuntumaan että olisi ehkä kuitenkin mielekkäämpää oikeasti opetella sitä oikeanlaista ateriamallia kuin ikuisesti vetää pirtelöitä.
Ajattelinkin tästä kirjoitella nykyiselle valmentajalleni.
Tokihan tämä ene-dieetti on tehokasta mutta onkohan tämä kuitenkin oikeasti aika lopettaa jo pikkuhiljaa?
Ei tämä mitään mielekästä ole oikeasti, ei voi oikeata ruokaa opetella syömään.
Luulenpa että tulen tästä pikkuhiljaa luopumaan oikeasti.
Jälleen on kyse oikeantyylisestä ruokailusta enkä enää oikeasti jaksaisi pirtelöillä elellä pitkään.
Se houkuttelee jopa enemmän kuin tämmöinen kituuttelu.
Pitäisiköhän tässä oikeasti alkaa varaamaan ravitsemusterapeutille aikaa jonoista huolimatta?
Näköjään pitäis erikoislääkärin lähete olla sellaiseen. :-/
Pitääpä selvitellä enemmän tätä puolta asiassa, mutta nyt hei oikeesti...pakko saada itseni raiteilleni tässä asiassa.
Mielestäni tää on mennyt hiukkasen kyllä liian pitkälle että edelleen osa-paastoilen vaikka itse Varpu Tavi suorastaan kielsi mua enää kiusaamasta itseäni.
Nyt koen itsekin kiusaavani itseäni.
Toki ei houkuta palata entisiin lukemiin missään tilanteessa...
Menen hakemaan kehonkoostumusvaa'an pian tuolta postista ja vilkaisenpa vielä kummoiset patterit pitäis hankkia sillekin. Epäilenpä ettei ole yhden yhtäkään valmiina pakkauksessa.
Kyllä tää on hemmetinmoista tahkoamista...
Kun ei voi olla normaali ihminen joka ei liho tuosta noin vaan. :(
Mut hei, palataan!
Motivaatio hyppii ees sun taas tässä, välillä käy korkeella ja kovaa, uskon itseeni ja sit kun repsahdan TAAS, ei enää sitäkään vähää.
Siel tihkuttelee vettä nyt vähän, toivon mukaan ei kovasti ala satamaan vielä.
Pitäis samalla ostaa Anttilasta edullinen pullo sylinterillä joka pitää veden viileänä ja raikkaana, oli edullisempi kuin Avonin myymänä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti