perjantai 29. marraskuuta 2013

Ajatuksia ja toteamuksia

Jälleen tässä jahkailemassa. Paino vaihtelee, en osaa tarkkaan määritellä mikä se oikeista oikein paino on. Jossain se heiluu tuossa normaalin rajamailla.
Ja mulle taas jotkut alkaneet sanomaan, että alahan jo lopettaa tuo laihdutus.
Täh? Wtf? Anteeks nyt vaan, mut tää on mun kroppa, mun elämä ja mä tunnen itse mikä paino on mulle nyt hyvä.
Olen joskus 2002 vaihdellen ollut aika lähellä normipainoa myöskin, kuten v. 2003, 2004...yhä vähenevässä määrin vain enää normipainon rajoilla viimevuosina.
Valmentajakin jo osoitti huolta siitä etten vain liikaa laihtuisi, arvot kun alkaa jo olla hyvät.
Luustolihakset on erinomaiset, pitää tosiaan vielä meilillä pyytää tarkemmat tiedot.
En ole tuollaisiin asioihin aiemmin perehtynyt. Mutta sen tuo kertoo ettei ole lihaksista paino lähtenyt.
Kuten jotkut artikkelit pelottelee ja koin murhetta siitä koska uskoin jutun kirjaimellisesti.

On ilo huomata tätä pienenemistä niin, että vaatekokokin on pienentynyt lähes kymmenyksen työvaatteissa. Oikeastihan mulle ei varmana kävisi edes 38 numeron housut, kun tuota pömppöä on sen verran vielä vaikka sekin on jo litistynyt. Tosin riippuu pöksyistä, pitäisi päästä kokeilemaan joitain kangashousujakin.
Vyötärönympärys lähestyy ihanteellista, mutta ehkä pitäisi painaa reilu -10 kg vähemmän jotta se olisi siinä. En tiedä, nähtäväksi jää.
Otan säännöllisesti omia kuvia, harmittaa kun digikamerani oon kadottanut tänne kämppääni - sillä kun saisi ehkä fiksumpia kuvia kuin näillä nykyajan älypuhelimilla.
Kaikki lähes napsii omia kuvia rutiinisti niillä.
Mielessä oli uutena hankintana digikamera, koska Olympus-kamera alkaa olla jo aikansa elänyt tai sen akku...ja missä lie se kamerakin, en oo jaksanut vaan etsiä sitä :D.
Jos nyt metsästäisin huomenna sitä, niin ehkä se jostain kolosta täällä löytyy.

Lähti tosiaan Arenan Makimurax -uikkari takaisin Zalandolle. Koko oli kolme numeroa pienempi mutta malli hyvin napakka ja tiukka, painoi liikaa etenkin hartioita.
Tulin siihen tulokseen että voisin hankkia joskus myöhemmin uudestaan jonkun toisenmallisen.
Kyllä toi joku koko 46 tai mikä tuo Makimuraxin koko onkaan, menee vielä. Ainut vika uikkarissa on että ommel purkautuu reunassa koko ajan.
Ehkäpä hommaan ens vuoden puolella sitten uuden uikkarini. Nyt en jaksa sellaiseen investoida, uin aika harvoin koska uimahalliin lähteminen on aika iso homma usein.
Uinti ei tunnu kylmällä ilmalla muutenkaan kovin inspiroivalta, ennemmin meen salille tai jumppaan.
Löytyy multa toki joku vanha uikkarikin, en oo nyt kokeillut vaan kuinka se toimii että käykö päälle miten hyvin.

Espanjan tentti olisi 2.12, mutta en koe mitään tarvetta sellaiseen nyt mennä. Mulla on muutakin puuhaa sinä iltana...Mitä varten mun pitäisi tenttiä espanjan kieli? En käy edes nyt iltalukiota.
Ajatuksissa oli etälukio mutta en ole vaan jaksanut perehtyä koko asiaan. Riittää ajatusta dieettiin, elämään ja työhön sekä tarpeeksi espanjakin ottaa aikansa.
Se on ihan kiva kieli ja mulla on tietynlainen visio, että oppisin kielen ja hyötyisin siitä myös vielä tavalla tai toisella. Ainakin koen että se taito on hyvä olla olemassa.
Olen tosiaan innostunut kielestä, mutta harvemmin pääsee sitä treenaamaan jonkun kanssa ainakaan tätä nykyä.

Saa taas odotella kuukauden pari noita vaateostoksia, ei pidä kiiruhtia turhaan paljon ostamaan, ettei käy kuten näiden farkkujen kanssa nyt kävi että jäivät heti pieniksi taas. Hinta ei sinänsä ole paha niissä, n. 40€ mut rahahan on se sekin. Nyt joutunee harkitsemaan vyön käyttöä niissä.
Ehkäpä se farkkukangas on ollutkin venyvämpää jotenkin ja vyötärömalli matalahko (normaali kuitenkin!). Joten enpä tiennyt ostaessani todellakaan että se antaisi n. viikon käytön jälkeen noinkin paljon periksi. Ei monissa farkuissa näin käy.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti