Perjantai, se virallinen punnituspäivä lähestyy, mutta tällä kertaa olen siitä vapaa. Menee ensi viikolle punnitus koska alunperin en olisi nyt päässyt sinne.
Ens viikolla tulee suurempi pudotus kuitenkin. :-) Kyllä sitä nytkin on tullut, mutta odotellaan nyt reilun viikon päähän valmentajalla käyntiin.
Kuvia en vielä julkaissut, voisin jos ketään kiinnostaa, jotain kuvia laitella väleistä.
Mä oon vähän tylsä koska en oo jaksanut kuvata jokaista pirtelöannostani saati salaattilautastani! Oon äärettömän huono kuvaamaan ruokia nätisti.
Alkaa jo aamuisin tehdä mieli muutakin kuin vaniljapirtelökahvia, mutta mitä siihen kaipaisin, en tiedä.
Pitäiskö suklaapirtelö laittaa välillä kahviin tai minttusuklaa? Cappuccino olis ehkä tylsä laittaa kahviin kuitenkin, kun se muutenkin on kahvin makuinen.
Vois huomenna herätessä tosiaan kehittää muuta vaihteeksi.
Kahvia tykkäisin juoda muutenkin iltapäivästä, jolloin vaniljapirtelön voisi laittaa siihen.
Mulla vähän venähti lounassalaattini ja maha murinaansa piti, piti käydä lekurissa joten se meni ruoka-ajan päälle.
Sokaisin nälän silmiä vedellä, parilla siivulla keittokinkkua ja muutamalla feta 3% palasella.
Mutta oikeasti se lähti vasta kun sain tekaistua salaattini.
Kohta voisin kuitenkin varmaan kaffen keittää ennen klo 18 joten voisin keksiä jonkun kivan tai laittaa vain minttusuklaapirtelöä kahviin.
Oon varsin äimistynyt että paino putoaa edelleen samaa vauhtia, ei mitään stoppia ole tullut.
Jatkuu ja jatkuu säännönmukaisesti.
Mulle hyvä, koetan jaksaa vielä vaikka välillä tuntuu et saispa jo ruokaa syödä enemmän.
Mutta teen niinku valmentaja sanoi, että mun pitää saada ihan oikeasti kyllikseni tästä matalaenergisestä sillä tapaa niin sit voi siirtyä ylemmille asteille.
Äitini on sitä koulukuntaa tai niitä ihmisiä, kuin monet muutkin, mutta ei kauheen rohkaisevaa ole kuulla vihjailuja et mä lihon vielä kuitenkin. Siis sellaista koulukuntaa joka ei tiedä tästä Cambridgen ohjelmasta mitään, miten siirrytään tässä asteittain ylöspäin normaalipainon lähestyessä.
Mä jo puhelin että jatkanko hamaan tappiin asti eli perille tätä, niin ei se valmentaja senkään kannalla ollut että koko laihdutusta vedän pelkällä paasto plussalla.
Ja me juteltiin että josko se 65-70 kg väli olisi kuitenkin se kaikkein järkevin tavoite, ettei intoilemaan alettaisi liikaa. En mä muuten mutta se 65 kg on toki normaalipainon puolella mutta hieman keskirajan yläpuolella. Tosin oon kyllä iloinen mikäli siihen painoon pääsenkään.
Sit mä varmaan pelkäisin lihomista, on siitä jo traumaa 18 vuoden ajalta päässyt tulemaankin.
Se ikuinen mörkö ja kummitus. Ja se itsepetos peijakas.
Ei tämä niin helppoa puuhaa ole todellakaan kun perille enste pääsee. Ja huom! se olis mulla eka kerta koko tänä aikana jos siihen pääsen!
Jo valmiiksi hirvittää jos lihoisin taas muodottomaks jättiläiseks...
Aika ajoin sellainen mielessä käy....
No, jospa nyt ees pääsisin tavoitteeseen....ja valmentaja oli sitä mieltä hän ainakin et alipainoiseks ei mua kuitenkaan laihduteta. Se kun tapahtuisikin! :D
No ei se 62 kg olis myöskään huono saati 60 kg. Mutta katsotaan nyt ensin että pääsenkö sinne 65 kiloonkaan helpolla. Huomioon ottaen senkin että riparilla vielä painoin sen verran, vaaka varmaan kaunisteli alle 60 kg. Huimaa se olisi! Sit olisin todellakin laiha!
Bäk tu riöliti...jos keittäis sen sufeen jo...
Ens viikolla tulee suurempi pudotus kuitenkin. :-) Kyllä sitä nytkin on tullut, mutta odotellaan nyt reilun viikon päähän valmentajalla käyntiin.
Kuvia en vielä julkaissut, voisin jos ketään kiinnostaa, jotain kuvia laitella väleistä.
Mä oon vähän tylsä koska en oo jaksanut kuvata jokaista pirtelöannostani saati salaattilautastani! Oon äärettömän huono kuvaamaan ruokia nätisti.
Alkaa jo aamuisin tehdä mieli muutakin kuin vaniljapirtelökahvia, mutta mitä siihen kaipaisin, en tiedä.
Pitäiskö suklaapirtelö laittaa välillä kahviin tai minttusuklaa? Cappuccino olis ehkä tylsä laittaa kahviin kuitenkin, kun se muutenkin on kahvin makuinen.
Vois huomenna herätessä tosiaan kehittää muuta vaihteeksi.
Kahvia tykkäisin juoda muutenkin iltapäivästä, jolloin vaniljapirtelön voisi laittaa siihen.
Mulla vähän venähti lounassalaattini ja maha murinaansa piti, piti käydä lekurissa joten se meni ruoka-ajan päälle.
Sokaisin nälän silmiä vedellä, parilla siivulla keittokinkkua ja muutamalla feta 3% palasella.
Mutta oikeasti se lähti vasta kun sain tekaistua salaattini.
Kohta voisin kuitenkin varmaan kaffen keittää ennen klo 18 joten voisin keksiä jonkun kivan tai laittaa vain minttusuklaapirtelöä kahviin.
Oon varsin äimistynyt että paino putoaa edelleen samaa vauhtia, ei mitään stoppia ole tullut.
Jatkuu ja jatkuu säännönmukaisesti.
Mulle hyvä, koetan jaksaa vielä vaikka välillä tuntuu et saispa jo ruokaa syödä enemmän.
Mutta teen niinku valmentaja sanoi, että mun pitää saada ihan oikeasti kyllikseni tästä matalaenergisestä sillä tapaa niin sit voi siirtyä ylemmille asteille.
Äitini on sitä koulukuntaa tai niitä ihmisiä, kuin monet muutkin, mutta ei kauheen rohkaisevaa ole kuulla vihjailuja et mä lihon vielä kuitenkin. Siis sellaista koulukuntaa joka ei tiedä tästä Cambridgen ohjelmasta mitään, miten siirrytään tässä asteittain ylöspäin normaalipainon lähestyessä.
Mä jo puhelin että jatkanko hamaan tappiin asti eli perille tätä, niin ei se valmentaja senkään kannalla ollut että koko laihdutusta vedän pelkällä paasto plussalla.
Ja me juteltiin että josko se 65-70 kg väli olisi kuitenkin se kaikkein järkevin tavoite, ettei intoilemaan alettaisi liikaa. En mä muuten mutta se 65 kg on toki normaalipainon puolella mutta hieman keskirajan yläpuolella. Tosin oon kyllä iloinen mikäli siihen painoon pääsenkään.
Sit mä varmaan pelkäisin lihomista, on siitä jo traumaa 18 vuoden ajalta päässyt tulemaankin.
Se ikuinen mörkö ja kummitus. Ja se itsepetos peijakas.
Ei tämä niin helppoa puuhaa ole todellakaan kun perille enste pääsee. Ja huom! se olis mulla eka kerta koko tänä aikana jos siihen pääsen!
Jo valmiiksi hirvittää jos lihoisin taas muodottomaks jättiläiseks...
Aika ajoin sellainen mielessä käy....
No, jospa nyt ees pääsisin tavoitteeseen....ja valmentaja oli sitä mieltä hän ainakin et alipainoiseks ei mua kuitenkaan laihduteta. Se kun tapahtuisikin! :D
No ei se 62 kg olis myöskään huono saati 60 kg. Mutta katsotaan nyt ensin että pääsenkö sinne 65 kiloonkaan helpolla. Huomioon ottaen senkin että riparilla vielä painoin sen verran, vaaka varmaan kaunisteli alle 60 kg. Huimaa se olisi! Sit olisin todellakin laiha!
Bäk tu riöliti...jos keittäis sen sufeen jo...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti