Elän selvästi sitä ns. parasta vaihetta että painoa todellakin lähtee.
Olen iloinen tsempistä ja valmentajastakin, jonka kanssa asiat todella tuntuu menevän nappiin.
Mä vaan noudatan ohjeita ja oon "hyvä asiakas" :D.
En tiedä koska mulla olisi ollut yhtä suuri kunnianhimo ja into tähän kuin nyt.
Monta hankalaa vuotta takana kerrytti kroppaan lohdutusruokien kilot.
Mulla oli varmaan tällainen tsemppi viimeksi 7 vuotta sitten kolmikymppisenä.
Silloin olin reilu 10 kg päässä enää tavoitteesta, mutta jotenkin en sitten enää jaksanut ja tyydyin liian vähään.
Olen syönyt miten sattuu vuosien aikana, vailla oikein järkeä.
Karppasinkin v.2008-2009 ja sillä lähti -20 kg ja sitten tuli se laihdutusväsymys ja totaalinen repsahtaminen.
Luulen että se on aina ollut se syy että laihdutus loppuu. Ja etenkin se epäkiitollinen viikkojen ja jopa kuukausienkin jumitus.
Siinä pari syytä, miksi myös valitsin nopeamman dieettimuodon. Olen aina tähän asti ollut maltillisen laihduttamisen kannattaja, mutta en ole enää sillä aikoihin jaksanut kerta kaikkiaan.
Olin myös Xtravaganzassakin 6-7 kk (1 kk ilmaiseksi). Kun valitsin sen puolivauhdin, se ei jotenkin mulla toiminut tai jotain siinä oli ongelmaa ettei paino oikein tahtonut alkaa tippumaan.
Kcal-määrä oli 1400 kcal/vrk.
Mulla tuli senkin aikana tavattomasti repsuja, huijasin itseäni edelleen.
En täysvauhdille uskaltanut alkaa vaikka se olis ehkä kannattanut mutta tykkään enemmän tästä Cambridgen paasto +:sta.
Hukkasin liikaa rahaa siihen Xtravaganzaan. En oikein tykännyt vetäjästä enkä niistä ryhmäjutuista jotka olivat kuin jotain kurssia ja ryhmätehtäviä. Pähkäiltiin ryhmän kanssa yhdessä joka toinen viikko jotain että mitä syön tms. liiba laabaa.
Yksilövalmennusta sai jos pyysi, mutta senkin kerran tai pari.
Jotenkin sen naisen kanssa oli aika ärsyttävää jutella...
No, mutta olkoot. Se ei ollut mitenkään mun juttu ja eniten harmitti se pakkositoutuminen.
Mutta nyt "camppaillaan" sitten painoa alemmaksi.
Jaksaisin innostuneena tästä kohkata kaiken aikaa, mutta olkoon sekin nyt.
Enää 2 päivää punnitukseen ja taas mietiskelen, mitähän voisin ottaa taas viikon eväiksi.
Nyt taas mietin, mitä söisin vielä tänään. Iltaa kohti nälkä tuntuu yltyvän kummasti kuitenkin.
Periaatteessa kun on näin huono kelikin voisin ottaa päikytkin.
Olen iloinen tsempistä ja valmentajastakin, jonka kanssa asiat todella tuntuu menevän nappiin.
Mä vaan noudatan ohjeita ja oon "hyvä asiakas" :D.
En tiedä koska mulla olisi ollut yhtä suuri kunnianhimo ja into tähän kuin nyt.
Monta hankalaa vuotta takana kerrytti kroppaan lohdutusruokien kilot.
Mulla oli varmaan tällainen tsemppi viimeksi 7 vuotta sitten kolmikymppisenä.
Silloin olin reilu 10 kg päässä enää tavoitteesta, mutta jotenkin en sitten enää jaksanut ja tyydyin liian vähään.
Olen syönyt miten sattuu vuosien aikana, vailla oikein järkeä.
Karppasinkin v.2008-2009 ja sillä lähti -20 kg ja sitten tuli se laihdutusväsymys ja totaalinen repsahtaminen.
Luulen että se on aina ollut se syy että laihdutus loppuu. Ja etenkin se epäkiitollinen viikkojen ja jopa kuukausienkin jumitus.
Siinä pari syytä, miksi myös valitsin nopeamman dieettimuodon. Olen aina tähän asti ollut maltillisen laihduttamisen kannattaja, mutta en ole enää sillä aikoihin jaksanut kerta kaikkiaan.
Olin myös Xtravaganzassakin 6-7 kk (1 kk ilmaiseksi). Kun valitsin sen puolivauhdin, se ei jotenkin mulla toiminut tai jotain siinä oli ongelmaa ettei paino oikein tahtonut alkaa tippumaan.
Kcal-määrä oli 1400 kcal/vrk.
Mulla tuli senkin aikana tavattomasti repsuja, huijasin itseäni edelleen.
En täysvauhdille uskaltanut alkaa vaikka se olis ehkä kannattanut mutta tykkään enemmän tästä Cambridgen paasto +:sta.
Hukkasin liikaa rahaa siihen Xtravaganzaan. En oikein tykännyt vetäjästä enkä niistä ryhmäjutuista jotka olivat kuin jotain kurssia ja ryhmätehtäviä. Pähkäiltiin ryhmän kanssa yhdessä joka toinen viikko jotain että mitä syön tms. liiba laabaa.
Yksilövalmennusta sai jos pyysi, mutta senkin kerran tai pari.
Jotenkin sen naisen kanssa oli aika ärsyttävää jutella...
No, mutta olkoot. Se ei ollut mitenkään mun juttu ja eniten harmitti se pakkositoutuminen.
Mutta nyt "camppaillaan" sitten painoa alemmaksi.
Jaksaisin innostuneena tästä kohkata kaiken aikaa, mutta olkoon sekin nyt.
Enää 2 päivää punnitukseen ja taas mietiskelen, mitähän voisin ottaa taas viikon eväiksi.
Nyt taas mietin, mitä söisin vielä tänään. Iltaa kohti nälkä tuntuu yltyvän kummasti kuitenkin.
Periaatteessa kun on näin huono kelikin voisin ottaa päikytkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti