Uskomatonta, viikko 7. edessä häämöttää. Näin pitkälle jo on päästy ja millä tuloksilla!
Ja eteenpäin vaan mennään.
Juuri sain ystävän kanssa puhelun loppuun. Havahduin eräänä iltana asiaan joka on mua vaivannut vuosia. En sitä nyt tarkemmin lähde kuvaamaan, mutta olen täysin turhautunut itseeni että olen niin "vietävissä". En halua toistaa virheitäni elämässäni, joten olisi jo aika ottaa opikseni niistä.
Ollakseni itselleni rehellinen, mieluummin käsittelen asiat itselleni selviksi, jotta en samaan vipuun enää mene.
Muutenkin olen huomannut että laihdutus on hyvin paljon oman itsensä hoitamista ja terapoimista itsensä menneistä asioista.
Hyvin kipeät ja vaikeat asiat menneisyydestä valitettavasti usein palaavat mieleeni ja huomaan monen asian edelleen olevan kipeitä. Luulen että ne arvet muistuttavat itsestään läpi elämäni.
Juttelin erään tuttuni kanssa, joka sai uskomattomat -30 kg tiputettua ruokavalion muutoksella ja liikunnalla. Kysyin hältä, mikä on painohallinnan salaisuus (oppiakseni itsekin näistä), hän sanoi yhden oleellisen asian: ei herkut maailmasta syömällä lopu.
Käytin tätä samaa ajatusta myös muuhunkin ruokahimoon eilen illalla: ei se mielihalu tästä lähde.
Se vaan lisääntyy, jos napostelen. Joten jäi napostelut sikseen.
Toki syön välillä sokerittomia pastilleja, sen voin kertoa. Vettä kun lipitän, siinä ohessa. Sitä ei ole sen kummemmin kiellettykään ohjeissa joskaan ei ole mainittu mitään.
Tein tuossa lounaaksi paistettua kanaa. Ostin tällä kertaa vain miedosti suolattuja rintapaloja ja maustoin ne broilerimausteella ja rouhittua mustapippuria vähän päälle.
Oli ihan hyvää, pitää sanoa. Mä en voisi ihan suolatonta syödä vaikka niin suositellaankin.
Ostin lisää niitä jo. Noi mennee 3 päivässä varmaankin, 3 kpl oli niitä nimittäin.
Ei huono tosiaankaan. Oon aina suosinut joko pintamaustettuja tai yrtti-valkosipulia mutta että nyt ilman öljyjä ja rasvoja sai yhtä hyvää ellei parempaakin syötävää.
Salaattia, eli kurkkua, jäävuorisalaattia ja kirsikkatomaatteja sen kanssa meni.
Muutaman palasen nyt laitoin Feta 3% juustoa kans, loput purkin pohjalta.
Söin n. 50 g edestä myös keittokinkkua, eli siinä ne prodet alkaa sitten olemaan.
Tuskin maltan odottaa taso 2:ta. Sitten saa syödä peräti 2 ateriaa, eli 1 ateria lisää. :)
Ja ne pirtelöt tietty edelleen pysyy matkassa.
Pitää miettiä, porkkanaraastekin olisi ihan hyvää, mutta pitäiskö sitä syödä sellaisenaan vai minkähän kera se vois maistua, en usko että kanaa se kauheasti imartelee. Paremminkin liharuokia.
Syön toisinaan porkkanan pari myös ohessa.
Kun päästään seuraavan kymppiluvun alle, tod. näk. alan samaten taso 2:lle.
Se on viikko pari etiäpäin enää. Eli ehkä seuraavan valmentajakäynnin jälkeen 13.8.
Mikään ei toki aloittamasta aiemmin, mutta vauhti on niin hyvä ja tulokset jo tälläkin...toki saisin paljon enemmän vaihtoehtoja syödäkseni taso 2:lla, jauhelihaa ja lohtakin.
En ole löytänyt vielä tähän mennessä tarpeeksi kevyttä jauhelihaa taso 1:lle. Pienin on joku 9,5% näissä.
Siihen täytyy nyt totutella että enemmän alettava on syömään.
Ja eteenpäin vaan mennään.
Juuri sain ystävän kanssa puhelun loppuun. Havahduin eräänä iltana asiaan joka on mua vaivannut vuosia. En sitä nyt tarkemmin lähde kuvaamaan, mutta olen täysin turhautunut itseeni että olen niin "vietävissä". En halua toistaa virheitäni elämässäni, joten olisi jo aika ottaa opikseni niistä.
Ollakseni itselleni rehellinen, mieluummin käsittelen asiat itselleni selviksi, jotta en samaan vipuun enää mene.
Muutenkin olen huomannut että laihdutus on hyvin paljon oman itsensä hoitamista ja terapoimista itsensä menneistä asioista.
Hyvin kipeät ja vaikeat asiat menneisyydestä valitettavasti usein palaavat mieleeni ja huomaan monen asian edelleen olevan kipeitä. Luulen että ne arvet muistuttavat itsestään läpi elämäni.
Juttelin erään tuttuni kanssa, joka sai uskomattomat -30 kg tiputettua ruokavalion muutoksella ja liikunnalla. Kysyin hältä, mikä on painohallinnan salaisuus (oppiakseni itsekin näistä), hän sanoi yhden oleellisen asian: ei herkut maailmasta syömällä lopu.
Käytin tätä samaa ajatusta myös muuhunkin ruokahimoon eilen illalla: ei se mielihalu tästä lähde.
Se vaan lisääntyy, jos napostelen. Joten jäi napostelut sikseen.
Toki syön välillä sokerittomia pastilleja, sen voin kertoa. Vettä kun lipitän, siinä ohessa. Sitä ei ole sen kummemmin kiellettykään ohjeissa joskaan ei ole mainittu mitään.
Tein tuossa lounaaksi paistettua kanaa. Ostin tällä kertaa vain miedosti suolattuja rintapaloja ja maustoin ne broilerimausteella ja rouhittua mustapippuria vähän päälle.
Oli ihan hyvää, pitää sanoa. Mä en voisi ihan suolatonta syödä vaikka niin suositellaankin.
Ostin lisää niitä jo. Noi mennee 3 päivässä varmaankin, 3 kpl oli niitä nimittäin.
Ei huono tosiaankaan. Oon aina suosinut joko pintamaustettuja tai yrtti-valkosipulia mutta että nyt ilman öljyjä ja rasvoja sai yhtä hyvää ellei parempaakin syötävää.
Salaattia, eli kurkkua, jäävuorisalaattia ja kirsikkatomaatteja sen kanssa meni.
Muutaman palasen nyt laitoin Feta 3% juustoa kans, loput purkin pohjalta.
Söin n. 50 g edestä myös keittokinkkua, eli siinä ne prodet alkaa sitten olemaan.
Tuskin maltan odottaa taso 2:ta. Sitten saa syödä peräti 2 ateriaa, eli 1 ateria lisää. :)
Ja ne pirtelöt tietty edelleen pysyy matkassa.
Pitää miettiä, porkkanaraastekin olisi ihan hyvää, mutta pitäiskö sitä syödä sellaisenaan vai minkähän kera se vois maistua, en usko että kanaa se kauheasti imartelee. Paremminkin liharuokia.
Syön toisinaan porkkanan pari myös ohessa.
Kun päästään seuraavan kymppiluvun alle, tod. näk. alan samaten taso 2:lle.
Se on viikko pari etiäpäin enää. Eli ehkä seuraavan valmentajakäynnin jälkeen 13.8.
Mikään ei toki aloittamasta aiemmin, mutta vauhti on niin hyvä ja tulokset jo tälläkin...toki saisin paljon enemmän vaihtoehtoja syödäkseni taso 2:lla, jauhelihaa ja lohtakin.
En ole löytänyt vielä tähän mennessä tarpeeksi kevyttä jauhelihaa taso 1:lle. Pienin on joku 9,5% näissä.
Siihen täytyy nyt totutella että enemmän alettava on syömään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti