keskiviikko 15. tammikuuta 2014

Mitähän sitten?

Paino junnaa, motivaatio heiluu, tekee mieli syödä sitä sun tätä dieetttiin kuulumatonta taasen...
Painoa pitää silti tarkkailla aika usein, ettei pääse nousemaan. Se oli valmentajan ohjeistus.
Tänään ei silti huvittanut, katson että tää päivä menis mallikkaammin ja huomenna katson taasen.
Vaa'asta en ole varma, miten oikeassa se on. Aiemmin luotin että se näyttää tarkalleen mikä on oikea painoni.
Nyt lienee painon junnaamiseen syynä 1200 kcal per päivä ja kulutusta häthätää saattaa tulla 1700 kcal ehkä päivässä kun olen töissä, muutoin peruskulutus on aika pieni. Eli perusaineenvaihduntani.
Tasolla 5 ei paino varmaan juuri laskisi enää.
Tää on tällaista tunnustelemista, mitä tehdä.
Tulee yllättäviä hetkiä että tulee tarjottavaksi kenties mustikkapiirakkaa tms. ja mun pitäisi tietysti kieltäytyä niistä.
Myös kaupassa ei pitäisi antaa yhtään periksi.
Fiilis mataa välillä.

Kuntoilu vähän toisi lisää kulutusta, mutta selkä mokoma tuli kipeäksi eilen. Ja tänäänkin on kipeä.
Pakkanen on uutta mulle lämpimän plussa-asteisen talven jälkeen, -15 C meillä pääsääntöisesti on ja se tuntuu hurjalta. Koirakaan ei kovin pitkälle kävele, menee 3-jalkaiseksi kävelyksi silläkin eikä ole töppösiä tän tassuihin. Muutamien pakkaspäivien takia...

Saliohjelmaa pitäisi päivittää. Itse en osaa lisäillä painoja jotenkin enkä kuntoilleeksi niin että nostosta huolimatta tuntuisi missään. Sen vuoksi oon enemmän alkanut suosimaan jumppia.
Osaan toki painomääriä lisätä mutta silti tuo salitreeni ei tunnu antavan tarpeeksi, lihakseni ovat tottuneet samoihin liikkeisiin jne. niin pakko on alkaa käymään mm. pumpissa.
Cxworxissa käynyt olen alusta alkaen muutenkin ja huomaan kehittyneeni vatsalihasten osalta vaikka tuossa ylimääräistä onkin roikkumassa.
Bodycombat on suorastaan niin outo laji mulle että ei kiitos. En oikein ymmärrä ilmanyrkkeilyn ja potkuilun päälle. Mua nolotti ekalla tunnilla siellä joka oli onneksi 30 minuuttinen, tuli tunne että pääsispä täältä pois, on niin nolo fiilis.
Arvelin kuitenkin selviäväni siitä noloudesta samaistumalla muihin. En ainakaan erotu joukosta.

Toivoisin niin kovin että pakkaset heltiäisivät edes vähäsen -10 asteen yläpuolelle, mutta taitaa olla turhaa. Ainakin näin alkuun tuo kylmyys on suorastaan tyrmäävän kova.
Ei oo hiihtäjiä vielä näkynyt eikä latujakaan kukaan lähimetsäämme käynyt suhaamassa.
Siinä kans laji joka hirvittäisi mua alkuun niine mäkineen kaikkineen. :D
En oo ollut suksilla kohta 21-22 vuoteen. :-/
Hiihtäjiä kulkee tuossa paljon, mutta antaa niiden hiihtää ketkä siihen uskaltautuvat :D. Mä jumppaan ja korkeintaan lenkkeilen ulkosalla...

No joo, mitäpä mä tässä mutisen. Voisin hakea jotain evästä kaupasta ja painella iltavuoroon...hrrrr...eikä toi ulkoilu edes tuota väliä juuri tänään mieltä ylennä.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti