En ole enää niin kovin aktiivisesti nyt blogia pitänyt tässä. Tuntuu että aikansa se laihdutuskin kestää ja mä vedän kohta överit tässä hommassa.
Joten sen suhteen enemmänkin tasapainoilen ja opettelen syömään sopivasti tässä.
On se myönnettävä että vaikka Slankan pirtelöt ovatkin parempia kuin Cambridgen joihin en palaa muutenkaan enää, niin kyllä ne niin makeita on että ällöttää.
Sen lisäksi pitäis alkaa kunnolla tapahtumaan jotain eli pitää tiukkaa linjaa tässä jos vielä mielii kiloja saada alas.
Enkä kuitenkaan tule olemaan pirtelöillä loppuelämääni niin kyllä pitäis alkaa jotain muuta muutosta tulemaan että paino pysyy ohjaksissa.
Opeteltava tosiaankin kuuntelemaan omaa kehoaan ja vatsansa tuntemuksia, mitä seuraa minkäkinlaisesta ruokailusta.
Aion alkaa vähitellen tässä sumplimaan ruokavaliota jossa säästää jatkossa pirtelöiden hinnan.
Olen sitä Maanantaisoturin dieettiä lukenut ja ideana ihan ookoo sinänsä sekin, mutta kysymys kuuluu että haluaako niin tiukasti noudattaa yleensä mitään ruokavaliota kunhan saa sen ravinnon mitä tarvitsee?
Ja että voin hyvin, en liho enää....Millaisilla ratkaisuilla ja tyylinmuutoksilla pääsen tähän?
Tässä tullee jäämään kesän aikana nuo pirtelöt pois, se onkin myös budjettikysymys.
Voin pitää paussia ja tilata niitä sitten taas jossain vaiheessa mikäli tarvitsee.
Varpu Tavi ja Kukka Laakso ovat kuitenkin tuollaisia kituiluja vastaan vankasti ja onhan se niin ettei niillä voi jatkuvasti olla ja on mahdollista syödä tasapainoisesti sekä niin että voi hyvin.
Ja riittävillä kaloreilla, joskaan ei yhtään ylimääräisilläkään ja rasvaakaan kaihtamatta (joskaan sillä läträilemättä vaan paremminkin oikeilla valinnoilla).
Tunnustan etten voisi olla 100% maanantaisoturi ehkä jatkuvasti, mutta pänttäilen tuosta kirjasta mitkä olisivat parhaita valintoja otttaen huomioon myös kilpirauhasenvajaatoimintani.
Hyviä vinkkejä kirja onkin täynnä. Luomu sitä ja luomu tätä.
Jos vain budjetti kestää ja olisi lähitiloja joilta saisi vielä vapaan kanan lihaa ja laiduntavan naudankin lihaa, joka olisi parhainta ravintoa oikeanlaisen omegarasvahappojen suhteen takia.
Pitää päntätä tuota lisää.
Kyllä, en voi enkä pysty ikuisesti noita pirtelöitä syömään, taas tulee korvista ulos joka sortti. Ihmettelen miksi niiden on oltava niin makeita myös. Ei ollut edes Cambridgen pirtelöt noin makeita.
Mutta se makeus niissä taitaa eniten äklöttää.
Cambridgesta puheenollen, eipä ole se valmentaja pirauttanut vielä kuten lupasi tekevänsä toukokuussa...pieni huomio asialle. Vielä on toki toukokuuta jäljellä joten katsotaan kuinkas käy.
Ei sillä että olisin kaivannut mutta epäilen tuleeko sitä lainkaan.
Sen sijaan tässä tosiaan täytyisi alkaa jo itse hiffata miten tässä söisi ja kuinka todella kykenisin olemaan makeaa syömättä oikeasti.
Jännittävä matka sekin, mutta jostain sen on lähdettävä, vähitellen.
Joten sen suhteen enemmänkin tasapainoilen ja opettelen syömään sopivasti tässä.
On se myönnettävä että vaikka Slankan pirtelöt ovatkin parempia kuin Cambridgen joihin en palaa muutenkaan enää, niin kyllä ne niin makeita on että ällöttää.
Sen lisäksi pitäis alkaa kunnolla tapahtumaan jotain eli pitää tiukkaa linjaa tässä jos vielä mielii kiloja saada alas.
Enkä kuitenkaan tule olemaan pirtelöillä loppuelämääni niin kyllä pitäis alkaa jotain muuta muutosta tulemaan että paino pysyy ohjaksissa.
Opeteltava tosiaankin kuuntelemaan omaa kehoaan ja vatsansa tuntemuksia, mitä seuraa minkäkinlaisesta ruokailusta.
Aion alkaa vähitellen tässä sumplimaan ruokavaliota jossa säästää jatkossa pirtelöiden hinnan.
Olen sitä Maanantaisoturin dieettiä lukenut ja ideana ihan ookoo sinänsä sekin, mutta kysymys kuuluu että haluaako niin tiukasti noudattaa yleensä mitään ruokavaliota kunhan saa sen ravinnon mitä tarvitsee?
Ja että voin hyvin, en liho enää....Millaisilla ratkaisuilla ja tyylinmuutoksilla pääsen tähän?
Tässä tullee jäämään kesän aikana nuo pirtelöt pois, se onkin myös budjettikysymys.
Voin pitää paussia ja tilata niitä sitten taas jossain vaiheessa mikäli tarvitsee.
Varpu Tavi ja Kukka Laakso ovat kuitenkin tuollaisia kituiluja vastaan vankasti ja onhan se niin ettei niillä voi jatkuvasti olla ja on mahdollista syödä tasapainoisesti sekä niin että voi hyvin.
Ja riittävillä kaloreilla, joskaan ei yhtään ylimääräisilläkään ja rasvaakaan kaihtamatta (joskaan sillä läträilemättä vaan paremminkin oikeilla valinnoilla).
Tunnustan etten voisi olla 100% maanantaisoturi ehkä jatkuvasti, mutta pänttäilen tuosta kirjasta mitkä olisivat parhaita valintoja otttaen huomioon myös kilpirauhasenvajaatoimintani.
Hyviä vinkkejä kirja onkin täynnä. Luomu sitä ja luomu tätä.
Jos vain budjetti kestää ja olisi lähitiloja joilta saisi vielä vapaan kanan lihaa ja laiduntavan naudankin lihaa, joka olisi parhainta ravintoa oikeanlaisen omegarasvahappojen suhteen takia.
Pitää päntätä tuota lisää.
Kyllä, en voi enkä pysty ikuisesti noita pirtelöitä syömään, taas tulee korvista ulos joka sortti. Ihmettelen miksi niiden on oltava niin makeita myös. Ei ollut edes Cambridgen pirtelöt noin makeita.
Mutta se makeus niissä taitaa eniten äklöttää.
Cambridgesta puheenollen, eipä ole se valmentaja pirauttanut vielä kuten lupasi tekevänsä toukokuussa...pieni huomio asialle. Vielä on toki toukokuuta jäljellä joten katsotaan kuinkas käy.
Ei sillä että olisin kaivannut mutta epäilen tuleeko sitä lainkaan.
Sen sijaan tässä tosiaan täytyisi alkaa jo itse hiffata miten tässä söisi ja kuinka todella kykenisin olemaan makeaa syömättä oikeasti.
Jännittävä matka sekin, mutta jostain sen on lähdettävä, vähitellen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti